Mitä tarkoitetaan
nuorisotyöllä verkossa?
Verkkoympäristössä tapahtuvan nuorisotyön muotoja
ovat esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, toimijoiden ulkoinen ja
sisäinen viestintä, sidosryhmätoiminta, markkinointi, verkostoituminen muiden
ammattilaisen kanssa ja palveluiden tuottaminen nuorille ja nuorten asialla
oleville ammattilaisille. Kasvavat nettiyhteisöt ja verkon mahdollisuudet
antavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia nuorisotyölle. On tärkeää hyödyntää
nämä mahdollisuudet!
Organisaation toteuttama nuorisotyö verkkoympäristössä täytyy olla
tietenkin organisaation kohderyhmän tarpeiden mukaan räätälöity. Palvelut on suunnattava
oikeisiin verkkoympäristöihin, joista halutut asiakkaat tavoitetaan. Eri
palveluiden sisällön tuottamisen määrä riippuu organisaatiosta ja sen
luonteesta.
Tavoitteellisuus ja monialaisuus
Ammatillinen
verkkotyö terminä kertoo sen, että se on suunniteltua ja tavoitteellista. Sille
on usein hyvä laatia organisaation sisäiset yhteiset säännöt, joiden mukaan
työtä tehdään. Tärkeää on myös tutustua verkkotyötä sivuaviin lakeihin, sekä
muihin säädöksiin ja suosituksiin, kuten verkkonuorisotyöntekijän eettisiin
periaatteisiin http://bit.ly/1de2Qda.
Se, että työlle on laadittu ohjeistuksia ja sääntöjä, tarkoittaa myös sitä, että työllä on tavoitteita
joihin tähdätään.
Verkkotyöntekijällä on myös omat arvonsa,
joiden puitteissa toiminta toteutuu. Ammatillista verkkotyötä tehdään aina
tiettyä tarkoitusta varten, ja tavoitteiden toteutumista on hyvä välillä
tarkastella. Monet tutut nuorisotyön indikaattorit ja kriteerit ovat sovellettavissa
verkkotyöhönkin.
Monialaisuus on osa
myös ammatillista verkkoperustaista nuorisotyötä. On tärkeää huomioida palvelun
luonteen mukaisesti tahoja, jotka voisivat olla palvelulle hyödyksi tai
voisivat olla jollain tavalla mukana toiminnassa. On tärkeää myös levittää
tietoa palveluista muille toimijoille ja alan ammattilaisille, eikä vain
asiakkaille suunnatusti. Verkostoituminen ja ammattialan yhdistyminen on
voimavara. Monialaisuutta verkkotyössä edesauttaa esimerkiksi nuorten tieto- ja
neuvontapalveluita ajatellen Koordinaatti- kehittämiskeskus.
Ammatillisten verkkotoimijoiden oma foorumi?
Kuitenkin verkko
työympäristönä on laaja, monet toimijat eivät tiedä toisistaan ja asiakkaista
käydään jopa kilpailua. Olisiko toimijoiden kesken esimerkiksi mahdollista
järjestää verkkomessut? Messut olisi avoinna viikon verran linkin takana ja
siellä olisi toimijaesittelyitä, palveluita, verkon nykytilaa, keskusteluja,
kyselyitä, tilastoja yms.. Kattava paketti, johon tutustumalla pääsisi sisälle
verkkotyön nykytilaan. Tällaista esim. vuosittain päivitettävää
"messulinkkiä" voisi hyödyntää myös nuoriso-ohjaajien kouluttamisessa,
koska aihetta käsitellään kokemani mukaan ammattikoulutuksessa liian vähän.
Varsinkin pienellä
paikkakunnalla monialaisuus voi tulla ilmi monella kentällä. Samat tahot jotka järjestävät paikkakunnalla
“irl”-toimintaa, tekevät usein yhteistyötä. Kun toimijat löytyvät myös verkkopalveluista,
toisten verkkojulkaisuiden jakaminen yhteistyön ja tiedonjaon merkeissä on
ainakin oman verkkotyöntekijänroolini keskiössä.
Nykyaikana on tärkeää, että konservatiivisemmatkin
organisaatiot tulevat verkkoon edes jollakin tapaa, koska muuten se todennäköisesti
kuihtuu pikkuhiljaa pois. Se, että verkosta löytyy tiedot toimijasta ja
mahdollisesti toiminnastakin, kaikkien saataville laitettuna, kielii myös
luotettavuudesta. Jos organisaatiosta ei löydy mitään verkosta, sitä ei käytännössä
ole olemassa ainakaan nykynuorten näkökulmasta, ellei se tee itseään todella
hyvin ja laajasti tunnetuksi oikeassa elämässä
Löydettävyys, käytettävyys
Nuoriin kohdistetut
palvelut verkossa täytyy olla helposti löydettävissä ja nuorten luontevasti
käytettävissä. Ammatillisesti rakennettu verkkoympäristö tarjoaa palvelun, jota
nuori pystyy käyttämään ja ymmärtää sen sisällön. Myös visuaalinen ilme on
tärkeä, koska nuoret kiinnittävät siihen eritystä huomiota. Värimaailmaan ja
fontteihin, kuviin ja muuhun on panostettava. On myös huomioitava mahdollisuus
verkkopalveluiden väliseen linkittymiseen, eli bannereihin, linkkeihin ja omiin
mainoksiin muiden sivuilla.
Erityisen tärkeä osa
palveluiden kehittämistä on myös vuorovaikutuksellisuus palvelun käyttäjien
kanssa. Nuorten mahdollisuus vaikuttaa palveluun ja sen kehittämiseen olisi
jollain tasolla oltava, muuten palvelu voi olla vääränlainen, eikä toteuta
käyttäjiensä tarpeita ainakaan täysin. Nuoret ovat kuitenkin oman elämänsä,
myös verkkoelämänsä ammattilaisia, ja parhaiten he itse tietävät, mitä he
verkon palveluista tahtovat. Tämä edistää myös nuorten osallisuutta ja sisällön
tuottamista verkon ympäristöissä.
Ammatillisuus
ilmeneekin mielestäni eniten juuri siinä, että monia asioita otetaan huomioon
ja ajatellaan mahdollisimman useita erilaisia asioita ja mahdollisuuksia,
riskejä sekä uhkia, ettei palvelu kaatuisi sitten aivan epäoleellisesta syystä.
Kuten esimerkiksi jos nuorten neuvontachatti tulee Salattujen elämien
aikaan--> voi kuvitteellisesti viedä paljonkin asiakkaita. Jos kaikki asiat
on otettu huomioon, mutta palvelu ei silti saa tuulta alleen, palvelulle ei
todennäköisesti ole ollut tarvetta. Tietysti jatkuvasti ajan kuluessa
palveluiden tarve muuttuu ja palveluita syntyy lisää, tarve voi jo palvelun
alkukehittämisen aikana kadota. On siis tärkeää pysyä "verkon
hermolla" ja tietää palvelut, mitä nuoret käyttävät ja mihin suuntaan
tarpeet voivat jatkossa kehittyä.
Nuorten verkkokäyttäytymiseen perehtyminen
Nuorten
verkkokäyttäytymiseen perehtyminen on tärkeää, reaaliaikaisessa neuvontatyössä
ei voi jäädä ihmettelemään omituisen näköistä merkkikasaa: "(o__o)
WTF", joka todellisesti voi kertoa
asiakkaan ilmeitä ja eleitä tällä lähes ainoalla verkon elekielellä, hymiöillä
ja lyhenteillä. Myös verkossa hetkittäin pinnalla olevat ilmiöt on hyvä tietää,
kuten videot ja meemit joka valloittavat maailmaa ja hetken pinnalla oltuaan
usein painuvat yhtä nopeasti menneisyyteen. Trendien tietäminen voi antaa
mahdollisuuksia vaikuttaa tai varautua nuoren kehitystä vaarantaviin trendeihin
tai edistää nuorten luovuutta auttamalla luomaan itse nettihittejä. Trendien
tietämys helpottaa myös IRL tapahtuvaa nuorisotyötä, kun tietää, mistä nuoret
puhuvat.
Ammattilainen on
tietoinen verkon mahdollisuuksista ja uhista, kuten netti- ja
peliriippuvuuksista, identiteettivarkauksista, tuntemattomien tapaamisesta
oikeassa elämässä, laittoman latailun ja nimettömät uhkaukset esim. kouluihin.
Ammattilaisella on välineet ehkäistä tai reagoida näihin, verkon anonyymiys on
tässä suurin haaste.
Työntekijän on
osattava käyttää verkkoa luonnollisena toimintaympäristönään ja mieltää se
nuorten tavoin täysin tavalliseksi "paikaksi". Työntekijän on myös
siis hallittava laitteisto ja verkon käyttö. Tekninen osaaminen ja laitteiden
toimivuus ja niiden päivitys on myös tärkeä huomio. Laitteiden vanhentuminen on
yksi haaste, kun tekniikka kehittyy kokoajan, eikä pienillä toimijoilla ole
varaa päivittää kalustoaan kovin tiuhaan tahtiin. Lisäksi haasteena uusien
laitteiden saamiselle voi olla se, että ne jotka rahakirstun päällä istuvat, eivät
näe verkkotyön sisintä ja sen vaikuttavuutta nuorten elämässä. Siksi verkkotyön
auditointi ja raportointi on tärkeää.
Kuka tahansa ei voi
olla verkkonuorisotyöntekijä, vaikka käytännössä se olisikin mahdollista
sellaisena verkossa esiintyä. Esimerkiksi palvelut, kuten Facebook, Suomi24,
muut keskustelupalstat ja itse tehdyt nettisivut mahdollistavat kenen vain
toimimisen ihan millä nimellä vain ja ihan minkä vaan asian puolesta.
Mediakriittisyyden opetus nuorille on siis tärkeää.
Vertaistuki ja ajassa eläminen
Huomioitava
verkkonuorisotyön poikkeuksellinen tekijä on tietysti vertaistuki. Esimerkiksi
itselleni tutussa verkkoympäristössä, Helsingin seudun Pulmakulmassa, nuoret
voivat vastata toistensa kysymyksiin. Joskus vertaisnuorten vastaukset ovat
suoranaista valehtelua, haukkumista tai kysyjän ongelman vähättelyä, mutta
vastakohtana joskus vertaisvastaus onkin ollut niin hyvä, että vastatessa
ammattilaisena tekisi mieli vastata vain "Oletkin jo saanut todella hyvän
vastauksen, ei mitään lisättävää. Juuri noin!" mutta kuitenkin kysymykseen
on vastattava, vaikka vastaus olisikin lähelle samaa kuin jo tullut
vertaistuki. Myös vastaajien vastausten yhtenäisyys on tärkeää palvelun
ammattimaisen kuvan kannalta.
Ammatillisuus
verkossa tarkoittaa myös sitä, että koulutetaan ja perehdytetään vertaisnuoria,
kuten Netari- palvelussa, tai koulutetaan vapaaehtoisia chättääjiä toimimaan
palveluissa. Tämä viittaa myös aiemmin mainitsemaani moniammatillisuuteen ja
lisäksi vertaisnuorten toiminta lisää osallisuuden toteutumista.
Verkkonuorisotyötä
tekevien tahojen on päivitettävä toimintaansa jatkuvasti, koska verkossa
palvelut, aiheet ja asiakkaat vaihtuvat usein tiuhaan tahtiin. Verkossa on
oltava jopa nopeampi oppimaan kun oikeassa elämässä, kun uusia välineitä ja
palveluita tulee markkinoille kuin sieniä sateella. Nuorten oppiessa uudet
jutut nopeammin, on riskinä jäädä rannalle ruikuttamaan kun nuoret jo
kehittelevät itse tulevaisuuden välineitä. Täytyy pysyä mukana! On kuitenkin
todettava, että kaikkien sukupolvien on mahdotonta koskaan olla samalla tasolla
tieto- ja viestintäteknologian taidoissa.
Ammatillinen
verkkonuorisotyöntekijä osaa kuitenkin ajatella verkkotyön vain oikeassa
elämässä tapahtuvan toiminnan lisävälineenä, työmuodot toisiaan tukien. “Verkko
ei ole muusta maailmasta erillään oleva kokonaisuus. Pikemminkin kyse on
media-teknologian mahdollistamasta tilasta, joka ei korvaa vaan jatkaa toimintaympäristöämme
yhtenä tilana muiden joukossa. Internet on siten osa sosiaalista jatkumoa,
jossa sen käyttäjät elävät: verkon sisällöt heijastavat sen ulkopuolista elämää
ja toisinpäin” (Joensuu 2011, 15 Sähköä ilmassa).
Pitää ymmärtää myös se, että kaikki eivät
edelleenkään ole verkossa ja esimerkiksi Facebookista nuoret ovat alkaneet
poistaa tilejään aikuisten valloitettua palvelua. Tosin uutiset eivät kerro,
ovatko nuorisotyöntekijät Facebookissa nuorten mielestä hyvä vai huono asia
(http://bit.ly/16RAWfX).
Huomioitava on myös perinteinen toiminta ja
tiedotus, eikä keskittyä pelkkään verkkoon. Sehän voi vaikka kaatuakin! ;)
Riina Haapakoski
Kirjoittaja on 2. vuoden yhteisöpedagogiopiskelija
Humak Pääkaupunkiseudun alueyksiköstä, Nurmijärven kampukselta ja Pornaisten kunnan
nuorisotyöntekijä. Valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi 2010
Luther-opistosta. Työprofiili Facebookissa:
https://www.facebook.com/pornaistennuorisotoimi.riinah – Seuraa tai
pyydä kaveriksi!