11. 12. 13 - Järjestötreffeillä kumppaneiden kanssa

Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa

Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan suuntautuvat yhteisöpedagogiopiskelijat olivat kutsuneet Humakin yhteistyöjärjestöjen edustajia treffeille Humakin Helsingin TKI-keskukseen (Ilkka) Valkeaan taloon keskiviikkona 11.joulukuuta.  Mukana tapahtumassa olivat myös kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan suuntautuvat opiskelijat.

Tulevaisuuspaneeliin osallistui ihmisiä monentyyppisistä järjestöistä. Oli Suomen 4H:n kehityspäällikkö Virpi Skippari, oli toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki Yhteiset lapsemme ry:stä, oli kasvattaja Timo Löppönen  Iceheartsista, oli viestinnästä ja koulutuksesta vastaava johtaja Reija Salovaara Allianssi ry:stä ja järjestötoimialan TKI-päällikkö Esa Ylikoski Humakista.

Alicia Perho ja Amalia Ojanen ovat molemmat kolmannen vuoden järjestösuuntautuneita yhteisöpedagogiopiskelijoita. He johdattelivat paneelia järjestöjen tulevaisuus -aiheeseen.

Järjestökentän muutokset

Kun panelisteilta kysyttiin miten järjestöt ovat muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana, saatiin hyvin samansuuntaisia vastauksia kaikilta järjestöiltä.

-        - Rahoitus ei ainakaan ole helpottunut, totesi Reija Salovaara.

Varainhankinnan kehittäminen ja uusien ratkaisujen löytäminen oli kaikkien prioriteettilistalla. 

-        - Toisaalta rahoituksen kiristyminen on vaikuttanut siihen, että kouluihin otetaan entistä innokkaammin ylimääräisiä, ilmaisia resursseja, kertoi Iceheartsin Timo Leppänen, jonka järjestö tukee nuorten kasvua joukkueurheilun avulla.

Onko peruseuron vaikuttavuus suurempi kuin hanke-euron? Projektirahoituksen merkityksestä järjestöjen toimintaan oltiin kahta mieltä.

-        - Toisaalta hankerahoituksen aaltomaisuus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua ja tekee järjestötöistä pätkätöitä, mutta toisaalta hankkeet tuovat perustoimintaan uusia innovatiivisia toimintamalleja, totesi 4H:n Virpi Skippari.

Pienikin panos huomioon

Kilpailu ihmisten ajasta tekee uusien jäsenten löytämisestä –  ja erityisesti nuorten vapaaehtoistoimijoiden sitouttamisesta entistä vaikeampaa.

-        - Meidän on kyettävä tarjoamaan nuorille muutakin kuin kokoustamista.  Pitää luoda pienempimuotoisia tapoja olla mukana, totesi Salovaara.

Nuorten ideoita kaivataan järjestöissä – ja niitä myös kuunnellaan. Vanhojen toimintamallien rinnalle tarvitaan uusia, jotka soveltuvat paremmin uuden sukupolven elämään. Mm. Yhteiset lapsemme ry pyytää säännöllisesti opiskelijoita kommentoimaan järjestön toimintamalleja. esim. rasisminvastainen hanke toteutettiin paljolti opiskelijoiden ideoiden pohjalta.

Verkko ja järjestöjen toimintamahdollisuudet

Sosiaalinen media on lisännyt erityisesti pienten järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Esa Ylikoski toi esille vapaaehtoistyön tuotteistamisen. Kun vapaaehtoistehtävistä rakennetaan moduuleita, voidaan pienikin panos huomioida. Nuori voi sitoutua määräajaksi, esimerkiksi osallistua yksittäisiin yhden viikonlopun tapahtumaan.

Onko järjestöissä tilaa innovatiivisuudelle?

Humakin opiskelija Tipsu Sollasvaara kehotti osallistujia pohtimaan sitä, onko järjestöissä varattu resursseja innovatiivisuudelle.  Idean synnyttäminen voi vaatia resursseja, mutta usein vielä enemmän vaatii idean saaminen läpi.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että nuoria tarvitaan järjestöissä. Reija Salovaara kertoi, että nuorisoseurat ovat päättäneet, että kaikkien yhdistysten hallituksissa tulee olla yksi nuori.

-        - Nuoret otetaan mukaan sisällöntuottajiksi, kertoi Virpi Skinnari 4H:sta, jossa  nettisivu-uudistusuudistus on meneillään. – Teemme verkkonuorisotyötä, ja nuoret toimittajat ja vapaaehtoiset osallistuvat mm. kirjoittamalla nuorten blogeihin.

Yhteiskuntaoppia entistä nuoremmille

Esa Ylikoski nosti esille positiivisena ilmiönä sen, että peruskoulussa yhteiskuntaoppia tulee kaksi vuosiviikkotuntia lisää. Tällöin 10 – 13 –vuotiaat tulevat yhteyteen kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen kanssa.

Nuoret siis toivotetaan tervetulleiksi järjestöihin, myös strategiatyöhön mukaan luomaan visioita. Sellaisia nuoria ovat mm.  ne humakilaiset, jotka järjestivät kumppaneiden  kohtaamisen. 

Teksti ja kuva: Tuula Johansson, tiedottaja Humak 

Näin yhteisöpedagogiopiskelija välttää joulustressin

Joulu lähestyy ja stressitaso kasvaa varsinkin opiskelijoilla, kun koulutehtävät kasaantuvat kurssien loppua kohden. Miten siis voi aloittaa jouluun valmistautumisen kaiken kiireen ja stressin keskellä? On hyvä miettiä, mikä on oleellista ja missä järjestyksessä tehtävät täytyy tehdä.  Itselle voi tehdä vaikka muistilistan asioiden selkeyttämiseksi.

Arkipäiviin on tärkeä hakea tuttuja rutiineja ja välillä on hyvä pysähtyä selventämään omia ajatuksia.  Etsi itsellesi aikaa rentoutua sohvalla viltin mutkassa hyvän kirjan tai uuden sarjan tuotantokaudella.  Älä säästele kynttilöiden polttamisessa. Luo opiskelija-asuntoosi lämmin tunnelma pienillä asioilla.

Mieti myös omia aikaisempia keinojasi rentoutua. Siivoaminen ja ulkoilu on helppoa aloittaa, kun niistä tekee mieleisiä. Ei kannata jättää esimerkiksi joulusiivousta viimeiseen päivään, vaan aloittaa jo aikaisin. Musiikin kuuntelu tekee siivoamisesta paljon hauskempaa.

Joululahjojen ostaminen kannattaa suunnitella etukäteen, jotta ei tee hätiköityjä ostopäätöksiä. Ota ovestasi pois ”ei mainoksia” –ilmoitus, kerää tarkoituksella kaikki mainokset ja istahda lattialle selailemaan mainoksia ennen kuin lähdet päättömänä kanana ihmisvilinään. Muista, että hyvä mieli tulee arkisista asioista.

Stressitöntä joulunodotusta!

Toivovat Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijat

Minttu Aho, Heidi-Helena Kaartinen, Laura Komulainen, Anni Nyman ja Henna Ovaskainen

 

Kuva: Erja Anttonen/ Humak Kuopion kampus