HUMAKista jouluna 2009 yhteisöpedagogiksi valmistunut Maiju Hakkarainen (kuvassa), 23, toimii Hankasalmella etsivänä nuorisotyötekijänä yhdessä työparinsa Eija Jalkasen kanssa. Hankasalmella etsivä nuorisotyö käynnistyi kesällä 2010. Työparin kesken työnjako on sovittu niin, että Maiju keskittyy pääasiassa yläkouluikäisiin, nivelvaihetta käyviin nuoriin ja Eija puolestaan täysi-ikäisiin. Kohderyhmään kuuluvat 13-25-vuotiaat nuoret.
Yhteistyötä koulun kanssa alettiin tehdä heti syksyllä 2010 koulujen avattua ovensa. Yhteisiä tavoitteita ja menetelmiä käytiin läpi neuvotteluissa. Nivelvaihetta elävät yhdeksäsluokkalaiset ovat pääasiallinen kohderyhmä kouluyhteisössä, mutta samalla tutuksi tulevat myös seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset nuoret. Maiju käy Hankasalmen yläkoululla noin kaksi kertaa viikossa. Koululla hän viettää aikaa nuorten kanssa välitunneilla, järjestää yksilötapaamisia, tiedottaa tärkeistä asioista ja tapahtumista sekä välillä myös hassuttelee yhdessä nuorten kanssa. Hassuttelun kautta on helppo avata keskusteluyhteys yläasteikäiseen nuoreen.
Etsivän työntekijän läsnäolo niin koulussa kuin vapaa-ajalla mahdollistaa kokonaiskuvan hahmottamisen nuorten elämäntilanteesta. Pieniä ja yksinkertaiseltakin tuntuvia asioita koskeviin keskusteluihin on syytä suhtautua "herkällä korvalla" ja panostaa kannustamiseen. Esimerkiksi koetuloksesta kehuminen on monelle nuorelle tärkeää.
Koulussa nuoret tulevat rohkeasti juttelemaan asioistaan ja pyytämään tarvittaessa myös apua. Kohtaamisessa tärkeää on antaa nuorelle tarpeeksi tilaa ja aikaa. Suinpäin hommiin usuttaminen ei ole hyvä toimintamalli. Nuorten ja etsivien välille onkin muodostunut toista osapuolta kunnioittava suhde. Olemalla aktiivisesti läsnä eri yhteyksissä pysyy aina ajan tasalla hankasalmelaisten nuorten tilanteesta ja tietää, mikä on in ja mikä out. Koululla nuorten tavoittaminen ja varhainen puuttuminen sitä vaativiin asioihin käy nopeasti. Maijulla on kyky havaita apua tarvitseva, ja hän pystyy nokkelasti myös puuttumaan asioihin.
Hän on myös saanut lämpimän vastaanoton niin opettajien kuin nuorten puolelta. Koulun henkilökunnasta eniten yhteistyössä hänen kanssaan ovat erityisluokanopettajat, oppilaanohjaaja, rehtori ja terveydenhoitaja. Etsivän nuorisotyön näkökulmasta yhteistyö on säilynyt moitteettomana, eikä suuria kehittämistoiveita ole noussut esiin. Maiju toivoisi kuitenkin pääsevänsä säännöllisesti osallistumaan oppilashuoltoryhmän (OHR) kokouksiin mukaan keskustelemaan asioista. Vanhempainiltoihin hän myös mielellään lisäisi tiedottamista etsivästä nuorisotyöstä, jotta saataisiin luotua toimiva yhteys oppilaiden huoltajiin ja vanhempiin. Omassa työssä seuraava kehittämisenpaikka ja haaste on reviirin laajentaminen myös Hankasalmen lukion suuntaan.
Osa nuorista juurtuu Hankasalmelle vähän liiankin hyvin, ja muutto pois kotipaikkakunnalta koetaan liian raskaaksi. Tällaiset nuoret palaavat kesken opiskeluiden takaisin kotiin, ja heidän kontaktoiminen on osa Maijun työtä. Lähimmät toisen asteen oppilaitokset ovat Pieksämäellä ja Jyväskylässä, ja nuorisolain uudistusten ansiosta tieto koulun keskeyttäneistä voidaan välittää suoraan Maijulle. Koulupudokkuus on kuitenkin harvinaista Hankasalmella.
Yhteistyötä tehdään koulun lisäksi myös sosiaalitoimen, työ- ja elinkeinotoimiston, nuorisotyöntekijän, Kelan ja poliisin kanssa. Yhteistyöverkoston laajentaminen myös Hankasalmen päättäjien suuntaan olisi toivottu kehitysaskel, jotta tietoisuus etsivän työn luonteesta ja laadusta lisääntyisi. Harrastusmahdollisuuksia nuorille kyllä löytyy omalta paikkakunnalta, mutta vastapainona hyville harrastuksille osa nuorista on löytänyt tien päihteiden maailmaan. Ennaltaehkäisevän päihdetyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa, ja siihen tulisikin etsivän nuorisotyöntekijän mielestä panostaa enemmän Hankasalmella. Myös mielenterveysongelmat ovat nuorten haasteena. Näiden paikallistettujen ongelmien valossa tuntuu siltä, ettei etsivän nuorisotyöntekijän tarvitse juurikaan hakea oikeutusta ja osoittaa tarpeellisuutta työlleen. Tehtyä työtä on kuitenkin vasta vuosi takana, ja luottamuksen synnyttäminen voi viedä aikaa. Maiju kuitenkin saa valoa päiviinsä nuorista, jotka tekevät työstä mielekkään ja monipuolisista tehtävistä, joita työ tarjoaa. Pienetkin asiat saavat hyvälle mielelle, mutta erityisen antoisaa on nähdä, kun kovan työn tuloksena saa vihdoin nuoren kiinnitettyä johonkin.
Keski-Suomen alueella toimii tällä hetkellä yli 20 etsivää nuorisotyöntekijää. He ovat muodostaneet oman verkostonsa, jonka kesken järjestetään tapaamisia, vaihdetaan kuulumisia ajankohtaisista asioista ja pyydetään toisilta tarvittaessa neuvoja. Vertaistukea jaetaan myös niille, jotka eivät tapaamisiin syystä tai toisesta pääse, sillä jokaiselle heistä toimitetaan jälkikäteen muistio tapaamisessa käsitellyistä asioista.
Kiitosta hyvän pohjatyön luomisesta Maiju antaa Hankasalmella vuosina 2008-2010 toimineelle Nuorisoilmiِö-hankkeelle. Hanke oli HUMAKin koordinoima, ja yksi sen toimintamuodoista oli koulussa toimiva nuorisotyöntekijä. HUMAK jatkaa toimintamallin kehitys- ja selvitystyötä kesään 2013 asti valtakunnallisessa Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hankkeessa.
Kirjoittaja yhteisöpedagogiopiskelija Tarja Urpilainen oli harjoittelussa HUMAKin Uusiutuva koulu ja nuorisotyö-hankkeessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti