Näytetään tekstit, joissa on tunniste kv vaihto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kv vaihto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Yhteistyötä rakentamassa Etelä-Koreassa


Yhteisöpedagogiopiskelijat Laura Korkeakoski ja Sofia Sormunen raportoivat osallistumisestaan nuorisotyön vaihto-ohjelmaan Soulissa Koreassa.

Saimme mahdollisuuden vierailla Etelä-Koreassa elokuun lopussa viikon kestävällä opintomatkalla. Kokoonpanomme oli neljä 2. ja 3. vuoden yhteisöpedagogiopiskelijaa sekä lehtorimme Sari Höylä. Matkan aiheena oli nuorisotyö ja nuorisopolitiikka.
Matkustimme Souliin, Etelä-Korean pääkaupunkiin 17.8. jossa meitä odotti koordinaattori Korea Youth Exchange Centeristä sekä koko matkan meidän kanssa kulkenut tulkki. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Park Woongin, Korea Youth Exchange Centerin pääkoordinaattorin, johdolla tulevan viikon ohjelmaan. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului mm. kulttuuria ja korealaista ruokaa.


 

Korealainen nuorisotyö

Toisena päivänä vierailimme Gender Equality and Family-ministeriössä jossa ministeriön apulaisjohtaja Kim Chi-Soo esitteli meille Eteläkorealaisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan pääperiaatteet. Korean nuorisotyö poikkeaa suomalaisesta nuorisotyöstä paljon ja istunnon päätteeksi saimme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä, joita syntyikin runsaasti.

Korealaisen nuorisotyön kolme tärkeintä osa-aluetta ovat nuorisoaktiviteetit, hyvinvointi ja suojeleva/korjaava nuorisotyö. Nuorisoaktiviteetteihin kuuluvat taide, kulttuuri, vapaaehtoistyö, kerhotoiminta urheilu ja vapaa-ajan toiminta. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat vuorokauden ympäri toimivat neuvontapalvelut niin koulussa että puhelimitse. Koreassa keskitytään enemmän nuorten kehittämiseen kuin ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön; suojelevan nuorisotyön piiriin kuuluu ennemminkin jo ongelmiin joutuneiden nuorten auttaminen.
Viikon aikana vierailimme muun muassa Suomen suurlähetystössä jossa saimme lisää tietoa lähetystön toiminnasta ja diplomaattityöstä.

 

Seikkailukasvatusta ja kulttuuria

Teimme myös matkan Pyeongchangin kaupunkiin jossa sijaitsee yksi Korean kansallisista nuorisokeskuksista, Pyeongchang National Youth Center of Korea. Kyseinen nuorisokeskus keskittyy seikkailukasvatukseen ja kurssimuotoisten koulutusohjelmien järjestämiseen nuorisotyöntekijöille. Valitettavasti keskuksessa ei ollut vierailumme aikana nuorisotoimintaa joten kuva kyseisen keskuksen toiminnasta jäi melko suppeaksi.

Loppuviikosta tutustuimme erilaisiin kulttuurikohteisiin, kuten Korea Job Centeriin, jossa nuoret voivat kokeilla eri ammatteja käytännön työn kautta (esimerkiksi ruoanlaittoa ja sähkötöitä), SK Telecomiin jossa esitellään pitkälle kehittyneen teknologian tuotteita, vierailimme kansallismuseossa ja näimme ihmisvilinää ja tavarapaljoutta Namdaeumun ostosalueella. Tapasimme myös osan Suomeen syyskuun lopussa vastavierailulle saapuvista korealaisista nuorista.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Ministry of Gender Equality and Family of Korea rahoittivat ja toteuttivat vaihto-ohjelman. Käytännön järjestelyt olivat erinomaisesti suunniteltu ja olimme tyytyväisiä matkaan, vaikkakin vierailun painopiste tuntui olevan enemmän Korean kulttuuriin kuin nuorisotyöhön ja – politiikkaan tutustumisessa. Koordinaattorimme ja tulkkimme vastasivat kuitenkin onnistuneesti nuorisotyötä koskeviin kysymyksiin omien kokemuksiensa pohjalta. Heidän vastaustensa perusteella saimme realistisen kuvan korealaisten nuorison arjesta ja siitä, kuinka vahvasti se painottuu opiskeluun jolla tähdätään hyvän työpaikan saamiseen. Ainoa keino selviytyä korealaisessa yhteiskunnassa on kouluttua akateemistesti ja tehdä uraa.

Toivomme että korealaisten vastavierailu Suomeen syyskuun lopulla tulee olemaan yhtä onnistunut! 


Teksti: Laura Korkeakoski
Kuvat: Sofia Sormunen

torstai 24. tammikuuta 2013

Humakista voit hankkia itsellesi oman näköisen ammatin!



Olen iloinen, että muutaman lukion jälkeisen välivuoden jälkeen pääsin pari vuotta sitten opiskelemaan Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Olen havainnut, että Humakista saa juuri sellaiset eväät tulevaisuuden työelämään, kuin itse haluaa. Mielestäni se on suuri rikkaus, sillä vaikka opiskelemmekin pienessä ammattikorkeakoulussa, niin silti oman opintokortin voi täyttää ihan sillä tavalla, kuin itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta.

Itse olen tähän mennessä tarttunut muun muassa projektien toteuttamiseen luokkani kanssa sekä opintojakson suorittamiseen harjoitteluna työelämässä heti ensimmäisenä vuonna.

Hyvin monesta kurssista on mahdollisuus valita joko koulussa opiskeltava kontaktimuotoinen opiskelu tai sitten harjoittelu työelämässä. Eli, jos kokee olevansa tekemällä oppija – niin kuin allekirjoittanut itse – niin voi hyvin monta kurssia suorittaa vaikkapa kuntien nuorisotoimella, eri järjestöissä tai vanhain-/päiväkodeissa.
Toukokuun ilta opiston laiturilla. Voimauttavaa valokuvaamista opiskelemassa.

1-vuonna kiinni oman mielenkiinnon mukaisiin kursseihin:

Humanistisen ammattikorkeakoulun tavoitteina onkin tarjota monenlaisia väyliä opiskelijoille. Näistä ensimmäisenä tulee vastaan ensimmäisen vuoden loppupulla orientaatio-opiskelut jossain päin suomea. Itse olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta sekä erilaisista taiteista, erityisesti teatterista. Tulevaisuuden ammattiin olisi siis mahtava liittää sekä kansainvälisyyttä, että taide- ja kulttuurikasvatusta. Kampuksemme ovat kohtalaisen pieniä, mutta mielestäni sekin on pelkkää plussaa. Pienten ryhmäkokojen takia eri teeamaisia orientaatio-opiskeluja ei voida järjestää kaikilla kampuksilla, mikä toisin sanoen tarkoittaa pientä ”vaihto-oppilas aikaa” itse Suomen sisällä aina ennen kesälomaa.

Itse lähdin ensimmäisen vuoden toukokuussa Keski-Suomen Suolahdelta Joensuuhun lukemaan juurikin taide- ja kulttuurikasvatusta. Muita mahdollisuuksia ovat muun muassa seikkailukasvatus, mediakasvatus tai liikunta ja terveyskasvatus. Toukokuussa Joensuun kauniilla kampuksella – joista muuten kaikki ovat luonnon vesistöjen välittömässä läheisyydessä - oli mukava viettää kesän ensimmäisiä lämpimiä päivinä opiskellen soveltavan draaman eri elementtejä suurella pihanurmikolla.

2-vuonna mahdollisuudet kasvavat:

Nyt kun olen siirtynyt toiselle vuodelle, niin entistä enemmän korostuu opiskelun monimuotoisuus. Tällä hetkellä omalta luokaltamme samanaikaisesti muutama opiskelija voi olla harjoittelussa oppimassa jo tulevaisuudessa häämöttävää kurssia, kun opiskelijakaverit ovat tekemässä Jyväskylässä Nuori 2013-nimistä seminaari-/messutapahtumaa. Itse taasen olen vapaajaksolla, sillä saan hyväksi luettua meneillään olevan kurssin, kun lähden maaliskuun alussa 4kk vaihto-opiskelijaksi Tanskan Roskildeen.

Koulussamme kannattaakin pitää silmät ja korvat auki, koska tarjolla on myös paljon mahdollisuuksia, joita meille tarjotaan myös työelämän puolelta. Itse hain vaihtoon Tanskaan, kun juurikin Joensuussa kävi tanskalainen lehtori kertomassa nyt maaliskuussa alkavasta kurssista.

Koulumme opiskelijoita ja henkilökuntaa varten on intranet HumakPro, joka on verrattavissa monen tuntemaan Wilmaan. Useasti HumakProon kautta opiskelijat saavat siis myös työelämästä tarjouksia, joiden kautta voimme päästä uusiin harjoittelupaikkoihin tai vaikka pienemmiksikin jaksoiksi ulkomaille. Muutaman opiskelukaverini ovat olleet muun muassa Portugalissa ja Romaniassa muutaman viikon mittaisella intensiivi-opiskelujaksolla ja tällä hetkellä tiedän kaksi kaveria, jotka tarttuivat Äänekosken 4h-yhdistyksen tarjoukseen ja lähtevät Belgiaan pariksi viikoksi nuorisoporukan kanssa.

Nyt kun olen siis puolitoista vuotta opiskellut koko kolmen ja puolen vuoden periodistani niin olen saanut jo kaikenlaisia mahdollisuuksia ja uskon niiden vielä kasvavan edelleen mitä pidemmälle kuljen opintokorttiani. Erityisen innolla odotan tällä hetkellä tietysti vaihto-aikaa Tanskassa ja tiukka rahan säästäminen onkin jo käynnissä. 

Mikäli  sinua kiinnostaa tulla opiskelemaan juuri sellaista tutkintoa itsellesi, kuin itse haluat, niin suosittelen lämpimästi Humanistista ammattikorkeakoulua ja mitä tahansa sen kolmesta koulutusalasta. Sekä viittomakielen tulkin, kulttuurituotannon sekä etenkin oma yhteisöpedagogi-tutkintoni kohdalla voi itse muokkaamaan omaa opintopolkuaan omien mieltymyksiensä mukaan.

Mirva Rostedt on Äänekosken kampuksen toisen vuoden yhteisöpedagogi-opiskelija.
Hän tällä hetkellä Humakilla harjoittelussa markkinointia tekemässä.