Vuoden paras opinnäytetyö kehitti pienryhmätoimintaa maahanmuuttaja- taustaisten ja valtaväestöön kuuluvien tyttöjen välillä

Anni-Reetta Sorellin opinnäytetyö palkittiin parhaana Nuorisotutkimusseuran opinnäytetyökilpailun ammattikorkeakoulu- sarjassa. Humakista valmistunut yhteisöpedagogi (AMK) kertoo tutkimuksen lähtökohdista:

-        - Maahanmuuttajataustaiset nuoret kertoivat usein, että heillä ei ole lainkaan valtaväestöön kuuluvia ystäviä, mikä vaikeuttaa kielen oppimista ja aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksen uudessa kotimaassa. Peruskouluikää vanhempina Suomeen saapuneet eivät juuri kohtaa koulun kautta valtaväestöön kuuluvia nuoria, sanoo Anni-Reetta.

Turun Tyttöjen Talo

-        - Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi löytyi Turun Tyttöjen Talo. Siellä mahdollisuus kohtaamiseen oli tarjolla, mutta valtaväestön ja maahanmuuttajataustaisten keskinäinen vuorovaikutus oli vähäistä eikä ystävyyssuhteita yli ryhmärajojen juuri syntynyt. Halusin opinnäytetyössäni tutkia toiminnallisen pienryhmätoiminnan mahdollisuuksia parantaa vuorovaikutusta.  Kehittämisprojektinani oli lisäksi mallintaa käyttämäni menetelmä monikulttuurisen tyttötyön menetelmäksi, kertoo Anni-Reetta.

”Sorellin opinnäytetyössä kehitetty pienryhmätoiminta ottaa lähtökohdakseen nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen tukemisen heitä yhteisesti kiinnostavien toimintojen kautta. Tällöin kysymykset kulttuurisista eroista eivät nouse päällimmäisiksi vain erottaviksi tekijöiksi.” toteaa palkintoraati.

-        - Näen kulttuurien kohtaamisessa olennaiseksi aidon halun ymmärtää ja kunnioittaa toisia. Avoin dialogi ihmisten kesken rakentaa todellista kohtaamista ja ymmärrystä yli kulttuurirajojen. Tavoitteenani oli omalta osaltani olla kehittämässä asiakaskuntaani entistä paremmin tukevaa toimintaa, sanoo Anni-Reetta.

Monipuolinen kokemus nuorisotyöstä

Anni-Reetta on tehnyt monipuolisesti nuorisotyötä saman työnantajan – Turun kaupungin palveluksessa vuodesta 2002; eri nuorisotaloilla avointa toimintaa, kohdennettua pienryhmätoimintaa, Walkers -yökahvilaa, kansainvälistä nuorisovaihtoa, alueellista katutyötä ja verkostotyötä. Lisäksi hän on työskennellyt iltapäiväkerhossa ennen etsivään nuorisotyöhön siirtymistään.

Anni-Reetta valmistui yhteisöpedagogiksi vuonna 2012. Syksystä 2012 kevääseen 2013 hän oli työlomalla etsivästä työstä Turun Tyttöjen Talon monikulttuurisen tyttötyön projektin projektityöntekijänä. 

”Nautin työstäni ja koen sen kiinnostavana”

Etsivässä nuorisotyössä on olennaista etsiä aktiivisesti palveluihin riittämättömästi kiinnittyneitä nuoria jalkautumalla nuorten pariin esim. katutyön tai kouluissa tapahtuvan kohtaamisen kautta.

-        - Tulevaisuuden suunnitelmissani on nyt jatkaa tätä työtä, koska nautin siitä ja koen sen kiinnostavana. Olen toki aikanaan avoin myös uudenlaisille mahdollisuuksille ja erilaisille työmuodoille, koska koen ammatissa kehittymisen olevan tärkeää nuorisotyössä. Jossain vaiheessa pidän mahdollisena ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä opettajan pätevyyden hankkimista. Olen utelias tulevaisuuden mahdollisuuksien suhteen, mutta nautin myös keskittyessäni työhöni pitkäjänteisesti. Toimintaympäristön ja asiakaskunnan tuntemus tuo työhön syvyyttä, jota haluan täällä hetkellä hyödyntää työssäni, toteaa Anni-Reetta.

---

Nuorisotutkimusseuran opinnäytetyökilpailussa oli ensimmäistä kertaa gradujen rinnalla myös ammattikorkeakoulujen opinnäytetyösarja.  Humakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma palkittiin sekä voitolla että kunniamaininnalla.

Vuoden paras amk-opinnäytetyö on Anni-Reetta Sorellin  Sankarittarien matka. Toiminnallisen pienryhmän mahdollisuudet vuorovaikutuksen rakentajana maahanmuuttaja- ja valtaväestön tyttöjen välillä (pdf)

Kunniamaininnan sai Juha Heiskanen työllään joka käsitteli puolijulkisen tilan nuorisotyötä. Juha Heiskanen: Kasvatusta ja kontrollia. Puolijulkisen tilan nuorisotyö tekijöidensä kokemana (pdf)

Kaikki palkitut opinnäytetyöt ovat ladattavissa ja luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tutkimus/opinnaytetyokilpailu  

Teksti: Tuula Johansson, Humak viestintä

Opas kaveritaitojen tukemiseen: ”Ei teoriaa vaan tekemisen meininkiä"

Heikki Ojala on kaveritaitojen asiantuntija. Hänen jouluksi 2011 valmistuneen opinnäytetyönsä produktiivisena osiona syntynyt opas kaveritaitojen tukemiseen tarjoilee valmiita työkaluja ihmisille, jotka tekevät töitä ryhmien parissa. Työ on ehdolla Theseuksen opinnäytetyökilpailuun HUMAKin järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman edustajana.

Kaveritaitoja tukemassa -oppaan sisältö on suunnattu opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle, sekä ryhmänohjaajille eri toimialoilla. Se kuvaa 2005 – 2008 Oulussa toteutettua Porukalla -hanketta, jonka aikana seitsemäsluokkalaisille yläkoululaisille toteutettiin ryhmäyttävää toimintaa sekä avattiin koululuokkien vuorovaikutustaitojen tukemiseen käytettyjä menetelmiä.

Teoksessa esitellään hankkeen aikana käytetty elämys ja kokemustoiminnan nelikenttä ja sen harjoitteet. Opas perustelee, miksi ryhmäyttäminen on tärkeää ryhmän toiminnan kannalta.

"Hyvä ryhmä on turvallinen ja sen jäsenet kunnioittavat toisiaan. Siellä vallitsee voimakas positiivinen yhteenkuuluvuuden tunne. Toimivassa ryhmässä ymmärretään erilaisuutta ja tunnetaan yhteiset säännöt ja tavoitteet. Tällainen porukka voi hitsautua yhteen ainoastaan asioituneen ryhmäyttämisen avulla."

Oppaasta löytyy käytännönläheisiä vinkkejä niin nuorisotyön, sosiaalialan, perusopetuksen kuin ammatillisen koulutuksenkin parissa työskenteleville henkilöille.

"Olennaista on oikeastaan se, että sinulla on ryhmä, jonka kanssa toimit ja jonka dynamiikasta olet kiinnostunut", Ojala kuvailee teoksensa kohderyhmää.

Tällä hetkellä teokselle haetaan kustantajaa, jonka Ojala toivoo löytyvän jo tämän kevään aikana.

Tutustu tarkemmin Ojalan opinnäytetyöhön

Opinnäytetyö, josta tuli kirja

Olimme jo useita vuosia yhdessä pitkäaikaisen kouluttajaparini kanssa ideoineet kirjaa turvallisen luokan rakentumisesta. Olimme kouluttaneet niin yhdessä kuin kumpikin tahoillamme kouluttajia ja opettajia ja erityisesti opettajat olivat viestineet tarpeesta parantaa ryhmätoiminta- ja vuorovaikutustaitojaan.

Kun aloitin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tekemisen, oli alusta asti selvää, että tämä voisi olla myös opinnäytetyön aihe. Oli helppo motivoitua aiheesta, joka oli hautunut mielessä vuosia ja jonka koin tärkeäksi. Koin myös tärkeänä, että en kirjoita vain arvioijien luettavaksi, vaan työni oli mahdollista levitä laajemmalle lukijajoukolle.

Opinnäytetyöni oli toiminnallinen ja koostui kahdesta osasta: kirjan käsikirjoituksesta ja raportissa, jossa kerrotaan miten kirjan käsikirjoitus tehtiin. Kirjoitin käsikirjoituksen yhdessä Tiina Honkosen kanssa. Raportti sen sijaan oli omaa pohdintaani ja reflektiotani ison kirjoitusprosessin vaiheista – niin flowsta kuin jumituksen ajoistakin. Kun käsikirjoitusta teki yhdessä toisen ihmisen kanssa, aina jompikumpi oli innostunut ja sai innostuksen tarttumaan.

Rakenna hyvä luokkahenki – ideoita uusiksi tavoiksi tehdä työtä

Opinnäytetyöni vie nuorisoalan toimijoille tuttuja ajatuksia ja toimintatapoja koulun arkeen ja opettajien työkaluiksi. Ajatuksena on, että opettajalle tuodaan helpotusta jokapäiväiseen työhön. Kirjan ideat ja mallit eivät ole projekteja, vaan tapa tehdä työtä. Kirjan keskiössä on myös yhteistyö esimerkiksi kodin ja koulun sekä nuorisotyön ja koulun välillä.

Olimme alusta asti tekemässä nimenomaan kirjaa. Halusimme saada ajatuksemme leviämään mahdollisimman laajalle. Meillä ei kuitenkaan ollut kirjalle kustantajaa tiedossa. Kustantajan löysimme vasta valmistumistani edeltävällä viikolla ja niinpä kirja ilmestyikin lähes vuoden valmistumiseni jälkeen tämän vuoden huhti-toukokuun vaihteessa. PS-Kustannus oli kirjan teemaan sopiva kustantaja, joka myös markkinoi kirjaamme aktiivisesti opettajille. Rakenna hyvä luokkahenki -kirjamme oli kustantamoon kuuluvan opettajien tietopalvelun kauden kirjana keväällä. Kirjamme on saanut hyvää palautetta ja siitä eri lehdissä julkaissut arviot ovat olleet myönteisiä. Kirjaa pidetään innostavana ja käyttökelpoisena opettajan työssä.

Olemme kouluttaneet kirjan pohjalta jokin verran ja varsinkin yrittäjänä toimivalle Tiinalle se on tuonut uudenlaisia työtarjouksia. Uutta kirjaa emme ole vielä tekemässä, mutta meillä on muutamia ideoita olemassa. Itselleni kirja oli osittain myös yhden työelämävaiheen päätös ja siirtymä uuteen. Nykyisessä työssäni Allianssin viestintäjohtajana en enää juurikaan toimi yhdessä koulujen ja opettajien kanssa.

Reija Salovaara, yhteisöpedagogi (YAMK)


Teksti on osa HUMAK-uutiskirjettä

• HUMAK-uutiskirje 2/2011 - Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa