Joensuulainen päättäjä: Paljonko Sinä olet valmis sijoittamaan tulevaisuuden aikuisiin?

Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat osallistuvat ympäri Suomea valtakunnallisen Nuorisotyön viikon toteuttamiseen. Viikon (29.9.-5.10.2014) tarkoituksena on herättää keskustelua nuorisotyön arvosta ja merkityksestä sekä muistuttaa päättäjiä resursseista, joita kuntien ja järjestöjen nuorisotyö tarvitsee toimiakseen. Viikon toteuttaa Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry yhdessä jäsenjärjestöjensä ja kunnallisten nuorisotyön toimijoiden ja alan oppilaitosten kanssa.

Joensuulainen vaikuttaja

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Joensuun kampuksen opiskelijat ja opettajat haluavat herätellä sinua pohtimaan  nuorisotyön merkitystä ja  arvoa Joensuun seudulla ja Pohjois-Karjalassa. Toivomme, että käytät pienen hetken näiden 'tehtävien' tekemiseen. 

Katso ensin tähän artikkeliin liitetyt videot - aikaa katsomiseen kuluu n. 12 minuuttia.  Videot ovat Humakin Joensuun kampuksen opiskelijoiden tuottamia.

Videot katsottuasi POHDI alla olevia kysymyksiä. Toivomme, että ehdit vastaamaan & kommentoimaan kysymyksiä sunnuntaihin 5.10.2014 mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kristiina.hamalainen@humak.fi.

1. Millainen tulevaisuus nuorilla on edessään Joensuun seudulla? Visioi ja luo mielikuva!
2. Kuinka paljon Sinä päättäjänä olet valmis sijoittamaan euroja ensi kalenterivuonna (2015) tulevaisuuden aikuisiin? Tai ehkäisevään nuorisotyöhön (’kuinka suuri osuus kaupungin budjetista?’)
3. Kumman valitset: ennaltaehkäisevän vai korvaavan nuorisotyön?
4. Millä tavalla Sinä voit edistää nuorisotilojen säilymistä Joensuun seudulla?
5. Mitä mieltä olet: ’Onx Jönssis tarpeex ilmasii taikka halpoi liikuntatoimintoi nuorille’?

Voit tutustua Nuorisotyön viikkoon ja nuorisotyöhön Suomessa Allianssin verkkosivuilla. 
Syksyiset terveiset Niittylahdesta! 

Terveisin,

Humakin Joensuun kampuksen opettajat ja opiskelijat

Intensiivikurssi Nordplus 2014

Kaksi Humakin Tornion kampuksen opiskelijaa Trista Ramberg ja Maisa Ahvonen raportoivat kokemuksistaan kansainvälisellä Nordplus-intensiivikurssilla. Kuvat on ottanut kolmas Tornion kampuksen opiskelija Helena Palenius.

Kansainvälisiin opintoihin suuntautuville opiskelijoille tarkoitettu kokemukselliseen oppimiseen perustuva monikulttuurinen intensiivikurssi oli Pohjoismaisen Nordplus Korkeakoulutus –ohjelman tukemaa koulutusta.

Kurssin sisältö oli erittäin käytännönläheinen ja piti sisällään enimmäkseen seikkailu- ja luontokasvatuksenmenetelmiä.  Intensiivikurssi kesti viikon ja se pidettiin Torniossa toukokuussa 2014. Saimme mahdollisuuden haastatella kahta Humakin opiskelijaa Tornion kampukselta, jotka olivat mukana ohjaamassa intensiivikurssia.

Yhteisöpedagogiopiskelijat Marko Pesonen ja Miro Kukkonen ovat opinnoissaan suuntautuneet seikkailukasvatukseen ja kansainvälisyyteen.  Pesonen ja Kukkonen kuulivat Nordplus intensiivikurssista lehtoriltaan Eeva Mäkelältä, joka toimi tämän vuoden Nordplus-koordinaattorina. ”Meidän koulumme on hyvin aktiivinen kansanvälisissä suhteissa seikkailukasvatuksen saralla, joten koulumme opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan erinäisiin toimintoihin ja projekteihin” kertoo Kukkonen.

Kaikki kurssin osallistujat olivat Pohjoismaista; Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista; yhteensä viidestä eri korkeakoulusta. Mukana oli parikymmentä opiskelijaa sekä kolme opettajaa.

Kurssin tavoitteena oli työskennellä tehokkaasti monikulttuurisessa ryhmässä ja saada kokemuksia seikkailu - ja luontokasvatuksesta. Opiskelijoiden tulisi ymmärtää seikkailukasvatuksen tavoitteet sekä reflektoinnin merkitys. Kurssin aikana opiskelijoille pitäisi avautua miten toiminnalla edesautetaan kestävää kehitystä. Henkilökohtaisina tavoitteina Kukkonen ja Pesonen pitivät ohjaamisen kehittymistä kansainvälisessä ympäristössä.

Kestävä kehitys seikkailu- ja luontokasvatuksessa

Kukkonen kertoo seuraavasti vastuutehtävistä ”Alkuun meidän tehtävämme oli vastaanottaa vieraat opiskelijat ja esiteillä heille kampuksen alue. Valmistelimme myös "icebreaker" leikkejä kurssin ensimmäiselle päivälle. Meille oli myös jaettu erilaisia vastuutehtäviä kurssin ajalle. Ryhmien sisällä meidän oli myös tarkoitus tuoda esille kestävää kehitystä seikkailu- ja luontokasvatus toiminnassa Suomen olosuhteissa. Esimerkiksi miten luonnossa liikutaan, mitä Suomen luonnosta löytyy ja miten erilaisia luonnonmateriaaleja käytetään hyväksi, mitä luonnosta voi syödä jne.” Pesonen vielä lisää, että osa opiskelijoista suunnitteli vaelluksen, tekivät riskianalyysin sekä turvallisuussuunnitelman.

Pesonen kertoo lyhyesti intensiivikurssin toteutuksesta ”Tutustuimme muiden maiden nuorisotyöhön ja siihen miten heidän kotimaissaan hyödynnetään seikkailukasvatusta. Harjoittelimme seikkailukasvatuksen pehmeitä ja kovia taitoja. Kävimme lyhyen vaelluksen, kävimme kiipeilemässä, vedimme toisillemme ryhmäyttämis- ja icebreaker-pelejä.

Yhtenä päivänä keräsimme lähimaastosta erilaisia luontoon kuulumattomia roskia ja vastaavaa tavaraa ja kokosimme niistä roska taideteoksen. Joka päivä käsittelimme myös tehtyjä aktiviteetteja reflektoinnin muodossa. Islantilaiset vetivät meille myös oman iltapäivänsä missä tutustuimme heidän kulttuuriin ja maahan erilaisten leikkien muodossa.”

Kurssi opetti ohjaamista ja kansainvälisessä ryhmässä toimimista

Kukkonen pitää kurssin tavoitteiden onnistuneen: ”Nordplussasta jäi paljon käteen. Ennen kaikkea sain työkaluja ohjaajuuteen. Opin paljon itsestäni ohjaajatasolla sekä ryhmän jäsenenä. Pääsin työskentelemään erilaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa. Ymmärrän monikulttuurisuuden merkityksen ja osaan käyttää sitä hyödykseni. Sain myös paljon uusia metodeja laukkuuni, kuten leikkejä ja harjoitteita. Varmasti yksi tärkein asia tämäntyyppisissä kursseissa on aina uudet ja unohtumattomat kokemukset, sekä ihmiset joihin sai tutustua.”

Nordplus on hyvä esimerkki siitä, miten taitojaan pääsee toteuttamaan käytännössä. Opiskelijat pitivät tärkeänä maiden ja ihmisten välistä verkostoitumista. Se helpottaa liikkuvuutta maiden välillä, sekä kannustaa näkemään maailmaa. Kukkonen kommentoi: ”Tällaisilla kursseilla oppii viikossa enemmän kuin koulun penkillä kuukaudessa.” Myös Pesosen mielestä toiminnalliset ja monikulttuuriset työryhmät ovat parhaita ja monimuotoisimpia oppimisympäristöjä.

Mahdollisuus johon kannattaa tarttua!

Pesonen ja Kukkonen pitivät kurssin toteutusta onnistuneena. Myös muilta kurssilla olleilta saatu palaute oli hyvää. ”Nordplus oli kokemuksena erittäin positiivinen. Aikaisemmat kokemukseni ovat lähinnä Youth In Action projekteista ja CIMO:n järjestämistä projekteista, joten oli mukava nähdä myös muiden tahojen toimintaa.” Pesonen kertoo. Myös Kukkoselle jäi hyvä kokemus Nordplussasta: ”Toivon, että kansainvälinen toiminta jatkuu aktiivisena osana Humakin opintoja, vaikka Tornion kampus lakkautetaankin. Mikäli kohdallesi tulee mahdollisuus osallistua Nordplussaan tai muuhun vastaavanlaiseen toimintaan suosittelen sitä suuresti, sillä vastaavaa mahdollisuutta ei välttämättä myöhemmin enää tule!”

Teksti: Trista Ramberg ja Maisa Ahvonen

Kuvat: Helena Palenius.

Yhteistyötä rakentamassa Etelä-Koreassa

Yhteisöpedagogiopiskelijat Laura Korkeakoski ja Sofia Sormunen raportoivat osallistumisestaan nuorisotyön vaihto-ohjelmaan Soulissa Koreassa.

Saimme mahdollisuuden vierailla Etelä-Koreassa elokuun lopussa viikon kestävällä opintomatkalla. Kokoonpanomme oli neljä 2. ja 3. vuoden yhteisöpedagogiopiskelijaa sekä lehtorimme Sari Höylä. Matkan aiheena oli nuorisotyö ja nuorisopolitiikka.

Matkustimme Souliin, Etelä-Korean pääkaupunkiin 17.8. jossa meitä odotti koordinaattori Korea Youth Exchange Centeristä sekä koko matkan meidän kanssa kulkenut tulkki. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Park Woongin, Korea Youth Exchange Centerin pääkoordinaattorin, johdolla tulevan viikon ohjelmaan. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului mm. kulttuuria ja korealaista ruokaa.

 

Korealainen nuorisotyö

Toisena päivänä vierailimme Gender Equality and Family-ministeriössä jossa ministeriön apulaisjohtaja Kim Chi-Soo esitteli meille Eteläkorealaisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan pääperiaatteet. Korean nuorisotyö poikkeaa suomalaisesta nuorisotyöstä paljon ja istunnon päätteeksi saimme mahdollisuuden kysyä kysymyksiä, joita syntyikin runsaasti.

Korealaisen nuorisotyön kolme tärkeintä osa-aluetta ovat nuorisoaktiviteetit, hyvinvointi ja suojeleva/korjaava nuorisotyö. Nuorisoaktiviteetteihin kuuluvat taide, kulttuuri, vapaaehtoistyö, kerhotoiminta urheilu ja vapaa-ajan toiminta. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat vuorokauden ympäri toimivat neuvontapalvelut niin koulussa että puhelimitse. Koreassa keskitytään enemmän nuorten kehittämiseen kuin ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön; suojelevan nuorisotyön piiriin kuuluu ennemminkin jo ongelmiin joutuneiden nuorten auttaminen.

Viikon aikana vierailimme muun muassa Suomen suurlähetystössä jossa saimme lisää tietoa lähetystön toiminnasta ja diplomaattityöstä.

 

Seikkailukasvatusta ja kulttuuria

Teimme myös matkan Pyeongchangin kaupunkiin jossa sijaitsee yksi Korean kansallisista nuorisokeskuksista, Pyeongchang National Youth Center of Korea. Kyseinen nuorisokeskus keskittyy seikkailukasvatukseen ja kurssimuotoisten koulutusohjelmien järjestämiseen nuorisotyöntekijöille. Valitettavasti keskuksessa ei ollut vierailumme aikana nuorisotoimintaa joten kuva kyseisen keskuksen toiminnasta jäi melko suppeaksi.

Loppuviikosta tutustuimme erilaisiin kulttuurikohteisiin, kuten Korea Job Centeriin, jossa nuoret voivat kokeilla eri ammatteja käytännön työn kautta (esimerkiksi ruoanlaittoa ja sähkötöitä), SK Telecomiin jossa esitellään pitkälle kehittyneen teknologian tuotteita, vierailimme kansallismuseossa ja näimme ihmisvilinää ja tavarapaljoutta Namdaeumun ostosalueella. Tapasimme myös osan Suomeen syyskuun lopussa vastavierailulle saapuvista korealaisista nuorista.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Ministry of Gender Equality and Family of Korea rahoittivat ja toteuttivat vaihto-ohjelman. Käytännön järjestelyt olivat erinomaisesti suunniteltu ja olimme tyytyväisiä matkaan, vaikkakin vierailun painopiste tuntui olevan enemmän Korean kulttuuriin kuin nuorisotyöhön ja – politiikkaan tutustumisessa. Koordinaattorimme ja tulkkimme vastasivat kuitenkin onnistuneesti nuorisotyötä koskeviin kysymyksiin omien kokemuksiensa pohjalta. Heidän vastaustensa perusteella saimme realistisen kuvan korealaisten nuorison arjesta ja siitä, kuinka vahvasti se painottuu opiskeluun jolla tähdätään hyvän työpaikan saamiseen. Ainoa keino selviytyä korealaisessa yhteiskunnassa on kouluttua akateemistesti ja tehdä uraa.

Toivomme että korealaisten vastavierailu Suomeen syyskuun lopulla tulee olemaan yhtä onnistunut! 


Teksti: Laura Korkeakoski
Kuvat: Sofia Sormunen