Ammatillinen nuorisotyö verkkoympäristössä

Mitä tarkoitetaan nuorisotyöllä verkossa?
 Verkkoympäristössä tapahtuvan nuorisotyön muotoja ovat esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, toimijoiden ulkoinen ja sisäinen viestintä, sidosryhmätoiminta, markkinointi, verkostoituminen muiden ammattilaisen kanssa ja palveluiden tuottaminen nuorille ja nuorten asialla oleville ammattilaisille. Kasvavat nettiyhteisöt ja verkon mahdollisuudet antavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia nuorisotyölle. On tärkeää hyödyntää nämä mahdollisuudet!

Organisaation toteuttama nuorisotyö verkkoympäristössä täytyy olla tietenkin organisaation kohderyhmän tarpeiden mukaan räätälöity. Palvelut on suunnattava oikeisiin verkkoympäristöihin, joista halutut asiakkaat tavoitetaan. Eri palveluiden sisällön tuottamisen määrä riippuu organisaatiosta ja sen luonteesta. 



Tavoitteellisuus ja monialaisuus

Ammatillinen verkkotyö terminä kertoo sen, että se on suunniteltua ja tavoitteellista. Sille on usein hyvä laatia organisaation sisäiset yhteiset säännöt, joiden mukaan työtä tehdään. Tärkeää on myös tutustua verkkotyötä sivuaviin lakeihin, sekä muihin säädöksiin ja suosituksiin, kuten verkkonuorisotyöntekijän eettisiin periaatteisiin  http://bit.ly/1de2Qda. 

Se, että työlle on laadittu ohjeistuksia ja sääntöjä, tarkoittaa myös sitä, että työllä on tavoitteita joihin tähdätään. Verkkotyöntekijällä on myös omat arvonsa, joiden puitteissa toiminta toteutuu. Ammatillista verkkotyötä tehdään aina tiettyä tarkoitusta varten, ja tavoitteiden toteutumista on hyvä välillä tarkastella. Monet tutut nuorisotyön indikaattorit ja kriteerit ovat sovellettavissa verkkotyöhönkin.



Monialaisuus on osa myös ammatillista verkkoperustaista nuorisotyötä. On tärkeää huomioida palvelun luonteen mukaisesti tahoja, jotka voisivat olla palvelulle hyödyksi tai voisivat olla jollain tavalla mukana toiminnassa. On tärkeää myös levittää tietoa palveluista muille toimijoille ja alan ammattilaisille, eikä vain asiakkaille suunnatusti. Verkostoituminen ja ammattialan yhdistyminen on voimavara. Monialaisuutta verkkotyössä edesauttaa esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluita ajatellen Koordinaatti- kehittämiskeskus.

Ammatillisten verkkotoimijoiden oma foorumi?

Kuitenkin verkko työympäristönä on laaja, monet toimijat eivät tiedä toisistaan ja asiakkaista käydään jopa kilpailua. Olisiko toimijoiden kesken esimerkiksi mahdollista järjestää verkkomessut? Messut olisi avoinna viikon verran linkin takana ja siellä olisi toimijaesittelyitä, palveluita, verkon nykytilaa, keskusteluja, kyselyitä, tilastoja yms.. Kattava paketti, johon tutustumalla pääsisi sisälle verkkotyön nykytilaan. Tällaista esim. vuosittain päivitettävää "messulinkkiä" voisi hyödyntää myös nuoriso-ohjaajien kouluttamisessa, koska aihetta käsitellään kokemani mukaan ammattikoulutuksessa liian vähän.

Varsinkin pienellä paikkakunnalla monialaisuus voi tulla ilmi monella kentällä.  Samat tahot jotka järjestävät paikkakunnalla “irl”-toimintaa, tekevät usein yhteistyötä. Kun toimijat löytyvät myös verkkopalveluista, toisten verkkojulkaisuiden jakaminen yhteistyön ja tiedonjaon merkeissä on ainakin oman verkkotyöntekijänroolini keskiössä.
Nykyaikana on tärkeää, että konservatiivisemmatkin organisaatiot tulevat verkkoon edes jollakin tapaa, koska muuten se todennäköisesti kuihtuu pikkuhiljaa pois. Se, että verkosta löytyy tiedot toimijasta ja mahdollisesti toiminnastakin, kaikkien saataville laitettuna, kielii myös luotettavuudesta. Jos organisaatiosta ei löydy mitään verkosta, sitä ei käytännössä ole olemassa ainakaan nykynuorten näkökulmasta, ellei se tee itseään todella hyvin ja laajasti tunnetuksi oikeassa elämässä

Löydettävyys, käytettävyys

Nuoriin kohdistetut palvelut verkossa täytyy olla helposti löydettävissä ja nuorten luontevasti käytettävissä. Ammatillisesti rakennettu verkkoympäristö tarjoaa palvelun, jota nuori pystyy käyttämään ja ymmärtää sen sisällön. Myös visuaalinen ilme on tärkeä, koska nuoret kiinnittävät siihen eritystä huomiota. Värimaailmaan ja fontteihin, kuviin ja muuhun on panostettava. On myös huomioitava mahdollisuus verkkopalveluiden väliseen linkittymiseen, eli bannereihin, linkkeihin ja omiin mainoksiin muiden sivuilla.

Erityisen tärkeä osa palveluiden kehittämistä on myös vuorovaikutuksellisuus palvelun käyttäjien kanssa. Nuorten mahdollisuus vaikuttaa palveluun ja sen kehittämiseen olisi jollain tasolla oltava, muuten palvelu voi olla vääränlainen, eikä toteuta käyttäjiensä tarpeita ainakaan täysin. Nuoret ovat kuitenkin oman elämänsä, myös verkkoelämänsä ammattilaisia, ja parhaiten he itse tietävät, mitä he verkon palveluista tahtovat. Tämä edistää myös nuorten osallisuutta ja sisällön tuottamista verkon ympäristöissä.

Ammatillisuus ilmeneekin mielestäni eniten juuri siinä, että monia asioita otetaan huomioon ja ajatellaan mahdollisimman useita erilaisia asioita ja mahdollisuuksia, riskejä sekä uhkia, ettei palvelu kaatuisi sitten aivan epäoleellisesta syystä. Kuten esimerkiksi jos nuorten neuvontachatti tulee Salattujen elämien aikaan--> voi kuvitteellisesti viedä paljonkin asiakkaita. Jos kaikki asiat on otettu huomioon, mutta palvelu ei silti saa tuulta alleen, palvelulle ei todennäköisesti ole ollut tarvetta. Tietysti jatkuvasti ajan kuluessa palveluiden tarve muuttuu ja palveluita syntyy lisää, tarve voi jo palvelun alkukehittämisen aikana kadota. On siis tärkeää pysyä "verkon hermolla" ja tietää palvelut, mitä nuoret käyttävät ja mihin suuntaan tarpeet voivat jatkossa kehittyä.

Nuorten verkkokäyttäytymiseen perehtyminen

Nuorten verkkokäyttäytymiseen perehtyminen on tärkeää, reaaliaikaisessa neuvontatyössä ei voi jäädä ihmettelemään omituisen näköistä merkkikasaa: "(o__o) WTF",  joka todellisesti voi kertoa asiakkaan ilmeitä ja eleitä tällä lähes ainoalla verkon elekielellä, hymiöillä ja lyhenteillä. Myös verkossa hetkittäin pinnalla olevat ilmiöt on hyvä tietää, kuten videot ja meemit joka valloittavat maailmaa ja hetken pinnalla oltuaan usein painuvat yhtä nopeasti menneisyyteen. Trendien tietäminen voi antaa mahdollisuuksia vaikuttaa tai varautua nuoren kehitystä vaarantaviin trendeihin tai edistää nuorten luovuutta auttamalla luomaan itse nettihittejä. Trendien tietämys helpottaa myös IRL tapahtuvaa nuorisotyötä, kun tietää, mistä nuoret puhuvat.

Ammattilainen on tietoinen verkon mahdollisuuksista ja uhista, kuten netti- ja peliriippuvuuksista, identiteettivarkauksista, tuntemattomien tapaamisesta oikeassa elämässä, laittoman latailun ja nimettömät uhkaukset esim. kouluihin. Ammattilaisella on välineet ehkäistä tai reagoida näihin, verkon anonyymiys on tässä suurin haaste. 


Työntekijän on osattava käyttää verkkoa luonnollisena toimintaympäristönään ja mieltää se nuorten tavoin täysin tavalliseksi "paikaksi". Työntekijän on myös siis hallittava laitteisto ja verkon käyttö. Tekninen osaaminen ja laitteiden toimivuus ja niiden päivitys on myös tärkeä huomio. Laitteiden vanhentuminen on yksi haaste, kun tekniikka kehittyy kokoajan, eikä pienillä toimijoilla ole varaa päivittää kalustoaan kovin tiuhaan tahtiin. Lisäksi haasteena uusien laitteiden saamiselle voi olla se, että ne jotka rahakirstun päällä istuvat, eivät näe verkkotyön sisintä ja sen vaikuttavuutta nuorten elämässä. Siksi verkkotyön auditointi ja raportointi on tärkeää.

Kuka tahansa ei voi olla verkkonuorisotyöntekijä, vaikka käytännössä se olisikin mahdollista sellaisena verkossa esiintyä. Esimerkiksi palvelut, kuten Facebook, Suomi24, muut keskustelupalstat ja itse tehdyt nettisivut mahdollistavat kenen vain toimimisen ihan millä nimellä vain ja ihan minkä vaan asian puolesta. Mediakriittisyyden opetus nuorille on siis tärkeää.

Vertaistuki ja ajassa eläminen

Huomioitava verkkonuorisotyön poikkeuksellinen tekijä on tietysti vertaistuki. Esimerkiksi itselleni tutussa verkkoympäristössä, Helsingin seudun Pulmakulmassa, nuoret voivat vastata toistensa kysymyksiin. Joskus vertaisnuorten vastaukset ovat suoranaista valehtelua, haukkumista tai kysyjän ongelman vähättelyä, mutta vastakohtana joskus vertaisvastaus onkin ollut niin hyvä, että vastatessa ammattilaisena tekisi mieli vastata vain "Oletkin jo saanut todella hyvän vastauksen, ei mitään lisättävää. Juuri noin!" mutta kuitenkin kysymykseen on vastattava, vaikka vastaus olisikin lähelle samaa kuin jo tullut vertaistuki. Myös vastaajien vastausten yhtenäisyys on tärkeää palvelun ammattimaisen kuvan kannalta.

Ammatillisuus verkossa tarkoittaa myös sitä, että koulutetaan ja perehdytetään vertaisnuoria, kuten Netari- palvelussa, tai koulutetaan vapaaehtoisia chättääjiä toimimaan palveluissa. Tämä viittaa myös aiemmin mainitsemaani moniammatillisuuteen ja lisäksi vertaisnuorten toiminta lisää osallisuuden toteutumista.

Verkkonuorisotyötä tekevien tahojen on päivitettävä toimintaansa jatkuvasti, koska verkossa palvelut, aiheet ja asiakkaat vaihtuvat usein tiuhaan tahtiin. Verkossa on oltava jopa nopeampi oppimaan kun oikeassa elämässä, kun uusia välineitä ja palveluita tulee markkinoille kuin sieniä sateella. Nuorten oppiessa uudet jutut nopeammin, on riskinä jäädä rannalle ruikuttamaan kun nuoret jo kehittelevät itse tulevaisuuden välineitä. Täytyy pysyä mukana! On kuitenkin todettava, että kaikkien sukupolvien on mahdotonta koskaan olla samalla tasolla tieto- ja viestintäteknologian taidoissa.

Ammatillinen verkkonuorisotyöntekijä osaa kuitenkin ajatella verkkotyön vain oikeassa elämässä tapahtuvan toiminnan lisävälineenä, työmuodot toisiaan tukien. “Verkko ei ole muusta maailmasta erillään oleva kokonaisuus. Pikemminkin kyse on media-teknologian mahdollistamasta tilasta, joka ei korvaa vaan jatkaa toimintaympäristöämme yhtenä tilana muiden joukossa. Internet on siten osa sosiaalista jatkumoa, jossa sen käyttäjät elävät: verkon sisällöt heijastavat sen ulkopuolista elämää ja toisinpäin” (Joensuu 2011, 15 Sähköä ilmassa).
Pitää ymmärtää myös se, että kaikki eivät edelleenkään ole verkossa ja esimerkiksi Facebookista nuoret ovat alkaneet poistaa tilejään aikuisten valloitettua palvelua. Tosin uutiset eivät kerro, ovatko nuorisotyöntekijät Facebookissa nuorten mielestä hyvä vai huono asia (http://bit.ly/16RAWfX).
Huomioitava on myös perinteinen toiminta ja tiedotus, eikä keskittyä pelkkään verkkoon. Sehän voi vaikka kaatuakin! ;)

Riina Haapakoski

Kirjoittaja on 2. vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Humak Pääkaupunkiseudun alueyksiköstä,  Nurmijärven kampukselta ja Pornaisten kunnan nuorisotyöntekijä. Valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi 2010 Luther-opistosta. Työprofiili Facebookissa:   https://www.facebook.com/pornaistennuorisotoimi.riinah – Seuraa tai pyydä kaveriksi!

Mimoilua moniammatillisissa tiimeissä

Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnassa on lisääntyvä ongelma ympäri Eurooppaa. Rajat ylittäviä yhteisiä isoja kysymyksiä ovat nuorten syrjäytyminen, alhainen kiinnostus koulutukseen, henkinen huonovointisuus, lisääntynyt kouluväkivalta ja väestömuutokset sekä siitä juontuva monimuotoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa.

MIMO - Moving In, Moving On -hanke vastaa näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä taideperusteisia menetelmiä nuoriso- ja sosiaalityön käyttöön. Se haluaa antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden osallistua ja innostua taiteen tuomista elämyksistä.

MIMOn arvokkaana tehtävänä on lisätä ymmärrystä eri ammattiosaajien välillä ja jakaa eteenpäin yhteistä osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa moniammatillisen tiimityöskentelyn kehittämistä sekä yhteisten opetuskokonaisuuksien järjestämistä mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille. Suomessa MIMO keskittyy erityisesti olemassa olevien taideperusteisten menetelmien kehittämiseen, dokumentointiin sekä menetelmien levittämiseen ammattilaisten käyttöön.

MIMO-maistiaisia Turusta

MIMO-hankkeen toiminta on jaettu viiteen alueeseen työpakettiin, joista jokainen pureutuu omalta osaltaan hankkeen eri osa-alueiden kehittämiseen. Kokonaisuuksien teemat vaihtelevat aina hankkeen hallinnoinnista harjoittelumahdollisuuksien parantamiseen, pilottityöpajojen järjestämiseen ja toisaalta tutkimusdokumentoinnin kehittämiseen ja hankittujen tulosten levittämiseen.

MIMOn puitteissa Turussa viime kuussa järjestetty seminaari keräsi yhteen hankkeesta kiinnostunutta yleisöä ja sai sen laulamaan, tanssimaan, taiteilemaan, pelaamaan ja kirjoittamaan. Toinen hankkeen aikana järjestetty seminaari esitteli osallistujilleen kouriintuntuvalla tavalla, mitä MIMO on saanut aikaan ensimmäisen toimintavuotensa aikana.

Seminaarissa kuultiin eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroja taideperusteisten metodien soveltamisesta sosiaali- ja nuorisotyöhön. Yhtenä puhujista vaikutti nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski, joka luennoi vakuuttavasti ihmisoikeuksista nuorison näkökulmasta katsottuna.

- Nuorten äänille pitää antaa mahdollisuus tulla kuulluksi. Meidän tehtävämme on luoda kanavat, joiden kautta se on mahdollista tapahtua. Tanssi, laulu, teatteri, valokuvaus ja kirjoittaminen ovat hyviä esimerkkejä tällaisista väylistä, Kiilakoski tiivistää.

Tilaisuudessa julkistettiin myös hankkeen ensimmäinen kirjajulkaisu. Circuit-osuudessa yleisö puolestaan pääsi tutustuman kootusti hankevuoden aikana toteutettuihin projekteihin – nuorten itsensä esitteleminä. Mukana oli muun muassa draaman keinoja käyttävä ”Saa olla selvänä” -päihdevalistuskokonaisuus, jonka prosessissa syntyneestä näytelmästä yleisö sai maistiaisia. Seminaarivieraat pääsivät myös itse kokeilemaan hankkeen puitteissa vuoden kuluessa käytettyjä metodeja kahdeksassa teemoitetuissa workshopissa.

- Hankkeen puitteissa järjestetystä projekteista saatu palaute on ollut innostunutta. Monille työpajoihin osallistuneille nuorille kokemus on ollut ainutlaatuinen ja hyvin merkittävä, kertoo projektikoordinaattori Kari Keuru HUMAKista.

HUMAKin lisäksi hankkeessa mukana olevat yhteistyötahot ovat Turun ammattikorkeakoulu, Viljandin taideakatemia, Von Krahl teatteri, PW Partners ja Turun nuorisoasiankeskus. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu.

- Jokainen partneri tuo hankkeeseen mukaan oman mausteensa. HUMAKin rooli on tuoda hankkeeseen edustetuksi nuorisotyön syrjäytymistä ennaltaehkäisevä näkökulma, Keuru kiteyttää.

MIMO ja SOME

Sosiaalisen median hyödyntäminen ja käytön kehittäminen on yksi MIMO-hankkeen keskeisimmistä tavoitteista. Sosiaalisen median välineitä hyödynnetään niin tiedon ja tulosten jakamisessa kuin perinteellisessä viestinnässäkin.

Tutustu MIMOon:

• MIMO-verkkosivut
• MIMO-Facebook
• Hankekoordinaattorin blogi 

Teksti: Elina Räihä

MoSpa – moniammatillisuutta sparraamassa – hanke kehittää Pohjois-Suomen nuorisotyötä

Kehittämis- ja tutkimushanke MoSpa on Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima ja toteuttama nuorisotyön kehittämishanke, joka toimii Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia moniammatillisia toimintamalleja nuorisotyön käyttöön jo olemassa olevien hyvien käytänteiden pohjalta. Varsinaisena kohderyhmänä hankkeessa ovat kuntien nuorisotoimien työntekijät ja toissijaisesti heidän monialaisten ja moniammatillisten yhteistyöverkostojen työntekijät.

MoSpa-hanke alkoi jo olemassa olevien moniammatillisten käytäntöjen kartoittamisella ja arvioinnilla yhdessä hankekuntien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kartoituksen pohjalta etsittiin kuntakohtaisia kehittämistarpeita. Tähän mennessä tutkitun perusteella on selvinnyt, että mukana olevat kunnat ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta taustaltaan ja resursseiltaan erilaisia ja moniammatillisuuden ilmenemismuodot vaihtelevat niissä huomattavasti.

Hankkeen tavoitteita ja toimintaa hankekunnissa on keskeisesti vauhdittanut viime vuonna voimaan tullut Nuorisolain muutos, joka edellyttää että kunnissa on oltava monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Yhdeksi MoSpan keskeiseksi tavoitteeksi onkin muodostunut toimivien ohjaus- ja palveluverkostojen saaminen hankekuntiin. Hankkeessa pyritään saamaan kuva monialaisen yhteistyön toimintamallista ja toisaalta seurataan ja tuetaan niiden käynnistymistä.

Moniammatillisen nuorisotyön lipunkantaja

Yksi MoSpa – hankkeen keskeisimmistä toimintamuodoista on ollut koulutusten järjestäminen. Sen aikana on organisoitu kolme hankekuntien yhteistä koulutusta ja lisäksi monia paikallisia, hankekuntien tarpeesta nousseita koulutuksia. Koulutusten aiheet ovat olleet monitasoisia, sillä myös yhteistyötä kunnissa tehdään niin strategiatyön kuin erilaisten kohdennettujen teemojen, esim. ehkäisevä päihdetyö tasolla. Myös asiakastason moniammatillisessa työssä nuorisotyöntekijät ovat entistä enemmän mukana ja tarvitsevat välineitä ja rohkaisua tähän työhön. Erityiskysymyksenä koulutuksissa on käsitelty mm. nuorisotyöntekijöiden ammatti-identiteetin vahvistamista.

Koulutusten välillä nuorisotoimen työntekijöitä on sparrattu kehittämään omaa työtään ja pidetty monialaisen ja moniammatilllisen työn lippua korkealla. Hankekuntien toimijoiden mukaan se on ollut tärkeää, sillä arjen työpaineiden ja rutiinien keskellä on ollut pakko varata aikaa myös monialaisen yhteistyön kehittämiseen. Hankekuntien nuorisotoimen työntekijät ovat vastavuoroisesti rikastuttaneet hanketyöntekijöiden kokemuksia nuorisotyöstä monella eri tavalla. Hankkeen toimesta on ohjattu HUMAKin opiskelijoita harjoitteluun hankekuntiin ja tämä on koettu tärkeäksi yhteistyömuodoksi nuorisotoimien ja HUMAKin Tornion kampuksen välillä.

Syksyllä tulokset yksiin kansiin

Lokakuussa 2012 ilmestyvässä hankejulkaisussa esitellään loppuvuodesta päättyvän hankkeen keskeiset tulokset. Teos tulee sisältämään artikkeleita hankekuntien työntekijöiden kokemuksista monialaisen yhteistyöryhmän käynnistymisestä sekä pohdintaa moniammatillisesta työstä nuorisotyöntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi julkaisussa esitellään koulun ja nuorisotyön välistä yhteistyötä sekä pohditaan monikulttuurista nuorisotyötä ja käsitellään tyttötyön merkitystä nuorisotyön kentässä.

Pirkko Salo, Projektipäällikkö Mospa-hanke