Yhteisöllistä pedagogiikkaa kouluihin ja oppilaitoksiin

Tammikuussa 2013 ryhmä monialaisia nuorisotyön, koulunuorisotyön, kasvatus- ja sosiaalialan osaajia aloitti mielenkiintoisen, uuden ja haastavan matkan kohti yhteisöllisen pedagogiikan maailmaa. Uskallamme sanoa, että kaikesta siitä uudesta osaamisesta, ajatuksista ja käsityksistä emme tienneet tuolloin vielä puoliakaan. Onneksemme olimme kaikki täyttäneet ”reppumme” ennakkoluulottomuudella ja uuden oppimisen innolla, sillä matka on ollut huikea yhteisöllinen oppimiskokemus.

Koulutuksen läpileikkaavana teemana on ollut yhteisöllisen toiminta- ja opiskelutavan omaksuminen ja ymmärtäminen. Toisena tärkeänä tavoitteena on ollut oman ammatillisen yhteisöllisen kasvattajuuden herättäminen. Oman ammatillisen identiteetin rakentaminen koulumaailmassa ei ole helppo tehtävä. Silti tänä päivänä koulut ja eri oppilaitokset tarvitsevat paljon ulkopuolista kasvatus- ja ohjausapua työhönsä.

Nuorisotyötä on tehty viime vuosien aikana niin peruskoulussa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin. Osa toiminnasta on tehty projektien rahoituksella. Osa nuorisotyöntekijöistä on paikalla kokopäiväisesti, osa päivystysluonteisesti esim. tunnin ajan viikossa tai päivässä. Näyttää kuitenkin sille, että nuorisotyö on tullut koulumaailmaan jäädäkseen.

Yhteisöllisyys, osallisuus, vuorovaikutustaidot ja ryhmätyöskentelyn taidot ovat olleet polttavana keskustelun aiheena koulumaailmassa. Koulu on lapselle ja nuorelle iso osa elämää jo pienestä saakka. Yhdessä tekemisen taidot, vuorovaikutustaidot ja erilaisten tunteiden ilmaisemisen taidot ovat tärkeässä asemassa kouluyhteisössä ja liittyvät olennaisesti sekä parempaan ja laadukkaampaan oppimiseen että osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteeseen ja näiden tunteiden kehittymiseen. Näitä taitoja voi ja pitää opetella läpi elämän, ja näiden taitojen osaamisesta ja opettelemisesta on tullut yhä tärkeämpää. Niinpä tulevaisuudessa peruskouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa tullaan tarvitsemaan yhteisöllisyyden osaajia ja ammattilaisia osana koulun moniammatillista yhteisöä.

Yhteisöllisen pedagogiikan vahvuudet koulumaailmassa

Olemme opintojen aikana pohtineet millainen olisi ihanteellinen koulu. ”Ihannekoulussa” sanat turvallisuus, viihtyisyys, yhteisöllisyys, osallisuus, motivoituneisuus ja hyvä ilmapiiri olisivat totta. Kenellä jää aikaa tutustua oppilaisiin ja luoda heihin luottamuksellinen suhde? Kuka koulussa toimii linkkinä nuorten vapaa-aikaan? Missä voisi käsitellä rauhattomuutta, yksinäisyyttä tai kiusaamisen synnyttämiä tunteita? Nuorisotyöntekijän työotteen ”helmi” on nuorten kohtaamisen taito.

Aina nuorisotyöntekijöitä ei osata mieltää lasten ja nuorten kasvattajiksi.  Työn taustalla on kuitenkin aina ollut halu ja pyrkimys kasvattaa ja ohjata nuoria yhteiskunnan arvojen mukaisesti eteenpäin, kunnioittaa jokaista lasta ja nuorta yksilönä. Meidän keskiössämme on myös hyväksyä erilaisuus. Nuorisotyöllä tulee olla selkeät tavoitteet ja päämäärät.

 

Tulevaisuuden koulussa

Koska oletamme, että nuorisotyöntekijän rooli koulumaailmassa tulee kasvamaan, on hyvä tarkastella yhteisöllisen pedagogiikan osaajaa tulevaisuuden koulussa. Paikkana koulu on haastava. Se on vanha, ikiaikainen instituutio. 

Miksi koulut sitten tarvitsevat yhteisöllisen pedagogiikan osaajia? Ryhmäytys on yksi iso ja tärkeä osa-alue, kun rakennetaan hyvää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä, eli oppilaitosta, jossa kaikkien on hyvä olla. Koulu ja nuorisotyö yhdessä voivat tehdä paljon. Koulunuorisotyöntekijät ovat ryhmähengen ja ryhmäytymisen ammattilaisia. Monissa kunnissa on jo nuorisotoimen ja koulujen yhteistyössä pitämät ryhmäytymispäivät mm. uusille 7.-luokkalaisille sekä aloittaville lukiolaisille. Opettaja mukana tekemässä ja nuorisotyöntekijä ohjaajana, on todettu usein toimivaksi yhdistelmäksi, moniammatilliseksi yhteistyöksi, jota tarvitaan enemmän ja enemmän koulumaailmassa.

Opettaja on ensisijaisesti opettaja. Koulunuorisotyöntekijä on enemmänkin kasvattaja ja ohjaaja, sekä yksilölle että ryhmälle. Tähän kasvattamiseen, ohjaamiseen ja arvomaailmaan palasimme opinnoissa monet kerrat ja peilasimme annettuja tehtäviä ja käytyjä keskusteluja omaan ammattitaitoomme ja tekemisiimme. Maailma muuttuu kovaa tahtia ja sen virran mukana muuttuvat sekä koulu ja nuoret, myös nuorisotyö. Moniammatillinen yhteistyö on tässä muutoksen virrassa paras mahdollisuus selvitä ja auttaa nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Opittua ja koettua

Erikoitumisopinnoissamme palasimme kaikki juurillemme, eli yhteisöllisen pedagogiikan yhteen perustehtävistä, nuoren kohtaamiseen. Nuoret tarvitsevat aikuista ja aikuisen mallia. Monilta se puuttuu samoin kuin luotettava aikuinen jolle puhua ja joka välittää. Koulun arjessa mukana oleva nuorisotyöntekijä voi olla helpommin lähestyttävä kuin opettaja, rooli on erilainen. Opettajan auktoriteetti tulee osittain instituution rakentamana. Yhteisöllisen kasvattajan auktoriteetti rakentuu luottamukseen, mutta myös vapaaehtoisuuteen, osittain myös tasavertaisuuteen nuoren kanssa. Sen päälle on helppo luoda arkea, mikä helpottaa ja tukee nuoren koulunkäyntiä.

Outi Hakunti
Tomi Nevanperä
Satu Sirén

Kirjoittajat opiskelevat Nuorisotyö koulussa – Yhteisöllisen pedagogiikan erikoistumisopintoja Humakissa Jyväskylässä.

Brunchilla Kuustosen kanssa

Kun työpöydälleni ilmestyi kutsu DreamBrunchille Helsingin Taidehalliin, mietin, onko tämä joku vitsi. Vai onko tieto tästä hattarapäästä, hiuskuontalostani – minne pikkulinnut voivat hyvin tehdä pesiään näin keväällä – kiirinyt pääkaupunkiin saakka. Otin kutsun täydestä ja tälläydyin paikalle.

Taidehallin ovi on kutsuvasti auki ja sisään suihkii tärkeän näköistä porukkaa. Pienten pöytien ääreen on koottu kokonainen herkkumeri ja kutsuvieraat seisoskelevat pöytien ääressä. Iloinen puheensorina täyttää korkean tilan.

Päivän teemana on Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämä tutkimus suomalaisten haaveista. Mistä suomalaiset haaveilevat ja mitä haaveilu ihmisille tarkoittaa. Pilvilinnoja ja hörhöilyä; nyt istun oikeassa seurassa! Saku Tuominen, Anssi Tuulenkylä, Maija-Riitta Ollila ja Mikko Kuustonen muodostavat paneelin, missä haaveilu saa todelliset mittasuhteet. Vaikka 72% suomalaisista haaveilee, vain 12% kertoo haaveensa ääneen.

Aamupäivän aikana alkaa piirtyä suomalainen haaveilun profiili: varaudumme siihen, ettemme vain epäonnistu. Miten tässä voisi mistään haaveilla, kun kaikki on niin vaikeaa. Miten voisi tehdä toisin tai uudella tavalla, jos ei ole olemassa arviointityökalua siihen. Kun pitää keksiä työstä energisoivia elementtejä, työyhteisöt hiljenevät, edes toimelias sparraaja ei onnistu virittämään puolessa tunnissa yhteisöä innostuksen valtaan. Kun etsitään liikuntahallille inspiroivaa nimiehdotusta, nimeksi tulee lopulta Liikuntahalli. Suomalaisesta kansantanssista puuttuvat soolo-osuudet. Kun muualla ravintolat ovat restaurantteja, missä siis sana rest, lepo, niin Suomessa sana johdetaan ravinnosta. Ja lopulta, hyvänkin haaveen voi palauttaa lähtöruutuun, siis nujertaa, kysymällä: onko tämä nyt realistista?

Vastapainoksi panelistit laukovat kilvan lauseita, joita kirjoitan muistikirjaani: Jos haluaa olla pidetty, ei uskalla epäonnistua. Ei ole epäonnistumisia, on vain kokeiluja. Ja jos kokeilee riittävän paljon, joskus on myös todennäköisesti onnistuttava. Suunnitelmallisen kehittämisen paradigmasta voisimmekin siirtyä kokeilevaan paradigmaan.  Haaveilun ja arjen välinen kuilu on rohkeuden mittainen.

Lopuksi Mikko Kuustonen kertoo, että hän eli lapsuutensa kaivostyöläisperheessä, missä oli viisi lasta. Ei levysoitinta. Kun hän kertoi haaveilevansa laulamisesta, hänen isänsä, sodan käynyt mies, ei kysynyt onko se realistista, vaan hitsasi noin 160 kiloa painavan mikkitelineen.

Humak on siirtymässä kesän jälkeen uuteen aikakauteen. Ihmisen suurin haave on yhteisö. Haaveistaan ja unelmistaan kiinni pitävä, niitä ruokkiva ja yhdessä toteuttava yhteisö – siinäpä vasta haavetta! Unelmien kesää kaikille!

Johanna Kuivakangas

Kirjoittaja on TKI Humak Akselissa toimiva lehtori

Kumppanuusfoorumit: yhdessä tehden, osaamista jakaen

Humanistisen ammattikorkeakoulun syyskuussa hyväksytyn uuden vision mukaisesti työelämäkumppanit ja HUMAK tekevät yhdessä toimialojensa tulevaisuutta. HUMAK on koko toiminta-aikansa tehnyt aktiivista yhteistyötä kouluttamiensa alojen työelämätoimijoiden sekä muiden koulutusorganisaatioiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Osana ammattikorkeakoulun strategista kehittämistä vuosina 2013-2014 toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Kumppanuusfoorumi-hanke, jossa tämä kumppanuudella kehittämisen toimintamalli vakiinnutetaan HUMAKin toimialojen alueellisiksi kohtaamis- ja kehittämisverkostoiksi.

Kun HUMAKin toimipisteverkostoa tiivistetään vuosina 2013-2017, on tärkeä varmistaa, että HUMAK valtakunnallisena verkostoammattikorkeakouluna on lähellä työelämää ja sen tarpeita myös niillä alueilla, joilla HUMAKilla ei ole omaa fyysistä toimipistettä. Kumppanuusfoorumeiden rakentaminen aloitetaankin niiltä alueilta, joilla nuorisoasteen koulutus päättyy tulevina vuosina. Näin halutaan varmistaa olemassa olevien verkostojen säilyminen sekä antaa alueille vahva viesti siitä, että HUMAK on myös näillä alueilla jatkossakin pysyvästi läsnä niin aikuis- ja täydennyskoulutuskumppanina, työelämän kehittämiskumppanina kuin hankeyhteistyökumppaninakin.

Valtakunnallinen kumppaneiden verkosto

Hankkeen aikana rakennetaan valtakunnallisesti kattava alueellisten kumppanuusfoorumeiden verkosto. Tämä tapahtuu yhdessä olemassa olevien ja mukaan lähtevien kumppaneiden kanssa.

Kumppanuusfoorumeilla jaetaan osaamista, vaihdetaan kokemuksia sekä kehitetään yhdessä suomalaista tulkkausalaa, kulttuurituotannon alaa sekä järjestö- ja nuorisotyön kenttää ja koulutusta. Tavoite on, että vuoteen 2015 mennessä toiminta on vakiintunut ja kattaa koko Suomen siten, että se on jatkossa luonnollinen osa HUMAKin omaa toimintaa.

Voimme onnistua ammattikorkeakouluna tehtävässämme vain silloin, kun ymmärrämme alojemme toimijoiden tarpeita sekä tämän hetken ja tulevaisuuden näkymiä. Tässä emme voi onnistua vain omien seiniemme sisällä toimien vaan aktiivisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Opiskelijasta alumniksi ja yhteistyökumppaniksi

Keskeinen elementti kumppanuusfoorumitoimintaa on myös ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalveluiden sekä alumnitoiminnan kehittäminen.

- On äärimmäisen tärkeää, että me tunnistamme työelämän muuttuvat tarpeet ja pystymme vastaamaan niihin, ja toisaalta että työnantajat tunnistavat meiltä valmistuneet ammattilaiset ja heidän osaamisensa. Lisäksi haluamme olla aktiivisesti tukemassa aiempia opiskelijoitamme myös valmistumisen jälkeen. Monet aloillamme työskentelevät ovat työpaikoillaan joko konkreettisesti varsin yksin tai oman alansa ainoita asiantuntijoita. Rakennammekin yhdessä alumniemme kanssa parhaillaan mentorointijärjestelmää, jossa toimialoillamme työskentelevät pystyvät hyötymään toinen toistensa kokemuksista omassa arjessaan. Eri kumppanuuksien kanssa käydyn keskustelun pohjalta pystymme yhdessä myös kehittämään lisä- ja täydennyskoulutustarjontaamme jatkossakin työelämän tarpeiden mukaisesti, kumppanuusfoorumitoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Kumlander kertoo.

Verkosto tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vaikuttamiseen

Kumppanuusfoorumi-hankkeen yhteydessä on tarkoitus vahvistaa myös HUMAKin toimialojen kansainvälisiä kumppanuuksia, jotta osaamista, kokemuksia sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia voidaan jakaa yli rajojen.

Tavoite onkin koota yhteen eri puolilla HUMAKia jo tehtävää verkostotyötä ja tehdä siitä näkyvää ja säännöllistä koko valtakunnan alueella. Tavoite on myös tuoda toiminta niin lähelle ja helpoksi lähestyä kaikille toimijoille, että kenenkään ei tarvitsisi jäädä pois toiminnasta välimatkojen tai verkostotyön vaatiman sitoutumisen vuoksi. Toimintaan voi osallistua omista lähtökohdistaan käsin yhtä hyvin aktiivisena työelämäverkoston jäsenenä, osallistumalla oman toimialan asiantuntijaseminaareihin omalla alueellaan kuin vaikkapa lähtemällä hakemaan itselle vertaisverkostoa toisista oman alan toimijoistakin.


Lisätietoja

Kimmo Kumlander, järjestötyön yksikön johtaja, vastaa HUMAKin kumppanuusfoorumitoiminnan kehittämisestä.
kimmo.kumlander@humak.fi, p. 050 529 9675