Vapaaehtoistyötäkö?

Aina välillä sitä miettii, miten kerkiää kaikkeen. Kuinka olla siellä, vaikka pitäisi olla täällä. Syksy Konnevedellä 4H-yhdistyksen toimistolla on ollut kiireistä niin kuin varmasti kaikkialla. Vuoden vaihdetta kohden onneksi hieman helpottaa, vaikka edelleen päivät tuntuvat venyvän yllättävänkin pitkiksi.

Se mistä eniten järjestössä työskentelystä pidän, on sen monipuolisuus. Verkoston, nuorten ja kumppaneiden monipuolisuus, mutta myös vuosittain vaihtuvat toiminnot. Raamit pysyvät samana, mutta ihmiset ja projektit muuttuvat. Tänä syksynä varmasti suurin juttu yhdistyksessämme oli Youth In Actionin nuorten ryhmävaihto Maltalle syys-lokakuun vaihteessa.

Matkamme pääteemana oli vapaaehtoisuus, Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden mukaisesti. Autoimme muun muassa St. Joseph’s home poikakodilla maalaamalla porraskaiteita ja vahingossa myös vanhaa marmorilattiaa. Tutustuimme Gozon saaren SPCA – järjestön tiloihin, jonka tarkoituksena on olla hylätyille eläimille välisijoituspaikkana etsiessä uutta kotia. Siellä rakastuimme pieneen sekarotuiseen pentukoiraan, jolle me suomalaiset saimme antaa nimen Sulo. Pyrimme viikon aikana tutustumaan mahdollisimman laajasti vapaaehtoistyön eri muotoihin ja teimme jopa kyselyn vapaaehtoistyöstä, jolloin kiertelimme rannalla häiritsemässä auringossa lekottelevia ihmisiä.

Toiminnan lomassa aloin itsekin miettimään vapaaehtoistyötä ja kuinka paljon se omaan elämääni vaikuttaa. Kamalaa, aivoissani ammotti suuri aukko. Vapaaehtoistyö. Minä. Mitä minä teen? Pitäisikö minun tehdä jotain? Vasta vaihtaessani shortsit pitkiin kalsareihin koto Suomessa aivosopukoistani puikahti ajatus, että ”Kyllä, minä teen vapaaehtoistyötä.” Se on muuttunut jo sen verran vapaaksi tekemiseksi, ettei sitä enää vapaaehtoisTYÖKSi tunnista. Joka viikkoinen reissu Jyväskylään nuorten tyttöjen ryhmän palaveriin ja koko viikonlopun mittaiset tuttavien lastenhoidot, ei jostain syystä tunnu työltä. Se on minun harrastukseni, mahdollisesti jonkun toisen vapaaehtoistyö.

Vuosi 2012 on aktiivisen ikääntymisen ja solidaarisuuden vuosi Euroopassa. Samalla maltalaisten ja suomalaisten porukalla teemme uutta nuorten ryhmävaihtohakemusta Youth In Actionille pureutuen tähän teemaan. Vaikka teema vaihtuu, toiminnot ovat silti lähtökohdiltaan vapaaehtoistyötä. Näinhän sen pitääkin mennä, tällä kertaa lasten ja koirien sijaan päätähtenä toimivat vanhukset.

Pidetään toisistamme ja itsestämme huolta myös vuonna 2012!

Kirjoittaja Anni Juntunen on toiminnanjohtaja Konneveden 4H-yhdistyksessä