Mopot ja mopoilu nuorten silmin
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ja HUMAKin vasta ilmestyneessä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa dokumentoitu nuorten omia näkemyksiä mopoilusta. Kaupungin intressi kyselyn toteuttamiseen oli sekä nuorten äänen saaminen kuuluviin että taustatietojen kartoittaminen nuorten kanssa tehtävään mopotyöhön.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että mopoilulla on tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun nuorten vapaa-ajan vietolle ja vanhemmista riippumattomalle liikkumiselle. Nuorten mopokulttuuriin Helsingissä kuuluu kuitenkin myös aikuisten läsnäolon arvostaminen.
Kyselyyn haastateltiin 50 pääkaupunkiseudun nuorta. Heidät tavoitettiin moottorihalleilta, nuorisotaloilta ja mopomiiteistä. Merkittävä muutos mopokulttuurissa on mopoilevien tyttöjen lukumäärän kasvu - vastaajista heitä oli viidennes.
Mopoilusta puhutaan taas paljon – mistä tämä johtuu, tutkija-lehtori Elina Nikoskinen?
Kiinnostus mopoilua kohtaan juontanee juurensa ensinnäkin mopojen määrän suureen kasvuun 2000-luvulla ja myös tyttöjen määrän kasvuun. Mopoilijoiden liikenneturvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja sen edistämiseksi tehty työtä.
Toisaalta varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikuttaneet massiiviset mopomiitit ovat tehneet mopoilua konkreettisestikin näkyväksi. Sosiaalisen median välityksellä organisoitu, nuorten omaehtoisesti toteuttama tapahtuma, jolla ei ole virallisesti järjestäjiä on huomioitu paitsi medioissa myös viranomaisten keskuudessa.
Vuotta 2009 voi ehkä pitää mopoilmiön kannalta tärkeänä ajankohtana. Keskustelut tapahtuman turvallisuudesta ja sen jatkumisen edellytyksistä ovat toteutuneet yhdessä nuorten, poliisin ja nuorisotyön kanssa ja mopomiitit ovat voineet jatkua. Aiemmin melko negatiivinen julkisuus on muuttunut positiivisempaan suuntaan hyvällä yhteistyöllä.Tyttömopoilijoita entistä enemmän
Mopoilussa on nuorten näkökulmasta kyse vapaa-ajan viettämisestä ja itselle merkityksellisten ihmisten kanssa olemisesta. Mopoilu on sosiaalista toimintaa, jota leimaa spontaani liikkuminen. Toki nuoret käyttävät mopoa myös siirtymisen ja liikkumisen välineenä, mutta aineistossa vapaa-ajan merkitys vaikutti suuremmalta ja tärkeämmältä.HUMAKin opiskelijat mukana toteuttamassa tutkimusta
Tyypillistä mopoilijaa on vaikea määritellä, eikä se varsinaisesti ollut edes tutkimuksen tavoitteena. Mopoilijat ovat heterogeeninen ryhmä. Tänä päivänä se on sekä tyttöjen että poikien maailma.
Yhteistyö HUMAKin ja pääkaupunkiseudun mopohankkeen kanssa alkoi vuoden 2010 Nuorisotutkimuspäivillä. Elina Nikoskinen on toteuttanut tutkimuksen opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijoiden rooli on ollut merkittävä. Tutkimustyö integroitiin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutukseen siten, että Nurmijärven kampuksen sosiaalisen vahvistamisen suuntautumisopintoja tehnyt opiskelijaryhmä toteutti aineiston keruuta (nuorten mopoilijoiden haastattelut) osana Yhteisöt ja yhteisötyö -opintojaksoa keväällä 2011.
Ilman opiskelijoiden työpanosta tutkimuksen käytännön toteutus olisi ollut mahdotonta toteuttaa niin tiiviillä aikataululla, toteaa Nikoskinen.
Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat yhdessä toimijoina pääkaupunkiseudun mopohankkeessa. Mopot ja mopoilu -tutkimus oli osa mopohanketta, joten yhteistyö näiden kolmen kaupungin mopotyötä tekevien nuorisotyöntekijöiden kanssa oli tiivistä.Eväitä mopotyön kehittämiseen ja liikennekasvatustyöhön
Mopoilu on ollut melko kartoittamaton alue, jossa tutkittavaa riittää jatkoonkin. Nyt tarkoituksena oli saada nuorten kokemuksia esille ja dokumentoida niitä merkityksiä ja ilmiöitä, joita mopoilussa on.
Sosiaalisena ja yhteisöllisenä kokemuksena ja välineenä mopoilun maailman ymmärtämisellä on merkitystä muun muassa liikennekasvatusinterventioiden suunnittelulle. Tämä selvitys toimii pohjana mopotyön kehittämiselle tulevaisuudessa, kertoo Elina Nikoskinen.
Mopot ja mopoilu. Tarkastelua ilmiöstä, sen merkityksestä ja asemasta nuoren elämässä. Elina Nikoskinen (2011)
Haastattelu: Tuula Johansson
Kuva: Elina Nikoskinen
En nyt aivan yhdy tuohon että mopoilu olisi uusi sosiaalinen ilmiö.
VastaaPoista