Seikkailukasvatusta Tansaniassa tallaten. Blogi 2, Melontaa Lake Chalalla

Heti ensimmäisen viikon aikana tartuimme tuumasta toimeen ja toteutimme ensimmäisen isomman retkemme. Suuntasimme Kenian ja Tansanian rajalla sijaitsevalle kraaterijärvelle, Lake Chalalle. Mukaan reissuun otimme harjoitteluohjaajamme sekä muutaman paikallisen ystävän, joiden osallistumisen myötä pääsimme harjoittamaan ohjaajataitojamme niin melonnan kuin uimisenkin suhteen. Tansanialaisille vesi on aika vieras elementti ja moneen kertaan automatkan aikana vitsailimmekin siitä mihin he ovat suostuneet. Perille päästyämme ohjelmassa oli leirin pystyttäminen sekä ruoan laittaminen leirikeittiössä. Tämän jälkeen pääsimme ihailemaan maisemia laskeutuessamme alas jyrkkää rinnettä, jota pitkin polku vei rantaan. 

Kävimme varaamassa kanootit seuraavalle päivälle ja ohjattavakokelaamme saivat tehdä hieman tuttavuutta järven kanssa. Illan aikana juttelimme seuraavan päivän ohjelmasta ja tutkiskelimme leiriympäristöä.

Seuraavana aamuna laskeuduimme takaisin rantaan ja kanootit olivat valmiina vesille laskettaviksi.

Pääsimme soveltamaan koulussa opittuja taitoja heti pelastusliivien pukemisesta lähtien. Paniikin ja innostuksen kaunis sekamelska oli havaittavissa ystäviemme kasvoilta:  Eiväthän he edes ennen olleet nähneet pelastusliivejä saati ymmärtäneet niiden tarkoitusta.  Liiveissä olevan hätäpillin käyttötarkoitus kuitenkin ymmärrettiin heti ja leikkimielinen puhaltamisen harjoittelu alkoi jo laiturilta asti, se kuulemma tulisi hetken päästä olemaan tarpeen kun nämä Afrikan ystävämme päästetään veden äärelle.  Hyppäsimme kanoottiin ja heti ymmärsimme, että nyt on Kaitsun melaotteet ja –tyylit iskostettava myös heille niin kuin itse olimme ne oppineet. Kiljahdusten, huutojen ja hallitsemattomien ympyröiden saattelemana lähdimme matkaan.  Mitä enemmän metrejä kuitenkin tuli alle, niin sanotaan edes oman ohjaajauskottavuuden takia, että pientä kehitystä oli havaittavissa, vaikkei se välttämättä vieläkään kovin hallittua tai vakaata liikehdintää(=lue vaappumista) ollut. Välillä vain pysähdyimme nauttimaan maisemista ja taisimme me pientä leikkimielistä vesisotaakin mennä meloilla roiskuttaen. 

Palasimme rantaan turvallisesti ja ohjattavamme olivat hymyssä suin uudesta kokemuksestaan.  Myös me olimme tyytyväisiä: Tavoitteenamme oli saada ohjaajakokemusta meille tutulla seikkailun osa-alueella ja siinä onnistuimme. Päivä oli hauska ja kehittävä niin meille ohjaajina kuin ystävillemme oppijoina. Vielä melonnan päätteeksi polskimme rannassa ja opetimme uimisen alkeita Afrikan ystävillemme.  Se miten toisten vilpitön innostus ja tekemisen hauskuus tarttui myös meihin, oli meille iso kiitos onnistuneesta päivästä. Esimerkiksi jo pelkästään uiminen ei ollut meille tuntunut hetkeen niin hauskalta kuin mitä se Lake Chalalla oli. Huippuhauskat ja kehittävät kaksi päivää!! Päivästä riitti puhetta ja naurua vielä pitkäksi aikaa.

Melontaotteet kuntoon…

…tai sitten ei.

Mutta voittajana kuitenkin maaliin J

Pärskyvät terveiset Tansaniasta, Carita ja Ville