Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu vähintään 30 opintopisteen verran pakollista, ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Enimmillään harjoittelua voi olla 90 op. Yksi kymmenen pisteen työjakso kestää noin 5-6 viikkoa, joten enimmillään harjoittelua on kokonainen vuosi, yhdessä tai useammassa työpaikassa. Työelämässä ja/tai työelämälle toteutetut opinnot eivät rajoitu harjoitteluun, vaan sen lisäksi opintoihin sisältyy erikokoisia projekteja. Opiskelijan opintokaari huipentuu opinnäytetyöhön, työelämän kehittämistehtävään, jonka tuotoksen tulee olla tilaajan näkökulmasta hyödyllinen ja käyttökelpoinen.
Harjoittelujen ja koko opintojen tulee muodostaa haastavuudeltaan nouseva kokonaisuus ja kehittää opiskelijan ammattitaitoa nousujohdanteisesti.
Työelämässä toteutettavien opintojen määrän perustella voidaan todeta, että opiskelijoilla ja työelämällä on runsaasti mahdollisuuksia kohdata toisensa. Kuitenkin ajoittain esille nousee kysymyksiä: onko opiskelijoille riittävästi tarjolla sopivia oman alan harjoittelupaikkoja, toisaalta taas pohditaan, miksi kiinnostaviin harjoittelutarjouksiin ei löydy tekijää.
Syitä lienee useitakin. Paljon on jo puhuttu siitä, kuinka työelämän ja oppilaitosten kieli ja sanasto eivät avaudu toiselle osapuolelle ja työnantajien on vaikea tarttua oppilaitoksen suunnasta tuleviin tarjouksiin. Työnantajille ei aina ole selvillä, mitä osaamista opiskelijoilla on ja millaisia työtehtäviä heille voi tarjota. Molemminpuolisen ymmärryksen lisäämisessä tarvitaan kohtaamisia, joissa toimijat pääsevät tutustumaan toisiinsa: tarjontaan, tarpeisiin ja käytäntöihin. Onneksi eri tahot ovat havahtuneet järjestämään tilaisuuksia, joissa kohtaamisia tapahtuu. Tässä yhteydessä ei sovi jättää mainitsematta Opiskelijatiimin markkinoita, jotka järjestetään 11.10. klo 12.15 alkaen Matarankatu 4:ssa. Kyseinen tapahtuma on konkreettinen esimerkki työelämän ja korkeakoulun henkilöstön sekä opiskelijoiden kohtaamisesta ja vuoropuhelusta.
Keskeinen osa korkeakoulun osaamisen tunnettuuden lisäämisessä on opiskelijoilla. Suuri osa harjoittelupaikoista löytyy edelleen opiskelijan oman aktiivisuuden perusteella, eli opiskelija itse ottaa yhteyttää kiinnostavaan paikkaan ja tiedustelee harjoittelumahdollisuutta. Tässä tilanteessa oman osaamisen sanoittaminen ja markkinointi ovat keskeisiä taitoja, eritoten mikäli työnantaja ei entuudestaan tunne sitä koulutusohjelmaa, jota opiskelija suorittaa. Harjoittelun aikana opiskelija on myös oppilaitoksensa käyntikortti, jonka toiminnan kautta työnantaja muodostaa käsitystään siitä, mitä HUMAKin opiskelijat yleisesti osaavat.
HUMAKin yhteisöpedagogit, kulttuurituottajat ja viittomakielentulkit ovat ilahduttavalla tavalla löytäneet paikkansa työelämässä ja myös tutkintojen tunnettuus on parantunut. Vielä on kuitenkin tekemistä yhteistyön ja vuoropuhelun rakentamisessa oppilaitoksen ja työelämän välille. Ollaan siis rohkeita puolin ja toisin ottamaan yhteyttä ja ideoimaan rakennuspalikoita! Markkinoilla tavataan!
Kirjoittaja on Minna Rajalin, joka työskentelee ESR-rahoitteisessa ura- ja rekrytointipalveluita kehittävässä KORSI (Korkeakoulujen osaaminen Keski-Suomen hyväksi) –hankkeessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti