maanantai 18. maaliskuuta 2013

Tornion seikkailijat moniammatillisella talvileirillä


Yhteisprojekti MAMK:in, Haaga-Helia:n ja Nuorisokeskusten työntekijöiden kanssa Hyvärilän Nuorisokeskuksessa

Tornion kampuksen seikkailukasvatuksen opiskelijoista koostuva 12 hengen ryhmä vietti viikon Hyvärilän nuorisokeskuksen maastoissa talvi- ja perinnetaitoja opetellen. Intensiiviviikon teki mielenkiintoiseksi se, että muut osallistujat olivat Mikkelin Ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoita sekä Nuorisokeskusten työntekijöitä. Tällainen moniammatillinen yhteisprojekti sai alkunsa vuosi sitten Seikkailukasvatuspäivillä kun MAMK:n, Haaga-Helia:n ja Humak:in seikkailukasvatuksen ja luontoliikunnan opettajat pohtivat yhdessä Nuorisokeskusten yhteyshenkilön kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja avasivat kalenterit suunnittelulle.



Tavoitteena viikon leirillä oli antaa kurssilaisille kokemus moniammatillisessa ryhmässä toimimisesta. Lisäksi kokemuksen reflektointi, reflektointimenetelmät ja ryhmäilmiöiden havainnointi oli tärkeässä roolissa leirin aikana. Menetelmänä käytettiin talviretkeilyä ja perinnetaitoja. Tavoitteena oli tietenkin myös kehittää konkreettista oppilaitosyhteistyötä sekä ylläpitää kontakteja nuorisokeskuksiin. Tornion kampuksen seikkailukasvatuksen lehtori Eeva Mäkelä koki tämä leirin hyvänä päänavauksena tulevaisuuden yhteisprojekteja varten.
 
Tornion kampuksen opiskelija Jessika Antti kirjoittaa kokemuksestaan:

”Lähdimme Torniosta 14.1 klo 5.30 aamulla kohti Nurmesta, valmiina talvivaellusta varten. Edellisinä päivinä olimme tarkastaneet ja koonneet varusteita ja testanneet välineitä. Tavoitteena oli, että kaikilla on tarkoituksenmukaiset varusteet mukana, ja etenkin riittävästi lämmintä vaatetta ja talviolosuhteisiin soveltuvat makuupussit, makuualustat, termospullot jne..  

Meidän torniolaisten osalta tämä viikko kuului Ryhmäprosessit seikkailukasvatuksessa –opintojaksoon  ja tavoitteena olikin havainnoida ryhmäilmiöitä.  Hyvärilässä opiskelijat jaettiin uusiin ryhmiin, jossa jokaisessa oli edustajia eri oppilaitoksista ja nuorisokeskuksista. Uudessa  kahdeksan hengen ryhmässä jäsenet olivat toisilleen entuudestaan vieraita, vain yksi oman oppilaitoksen jäsen oli tuttu. Ensimmäinen päivä olikin tutustumista ja kiireistä leiriviikon suunnittelua ja organisoitumista. 


Tiistaina aamuhämärissä lähdimme ryhmittäin hiihtämään ja suunnistamaan kartasta annetulle leiriytymispaikalle. Leirivarusteet kulkivat mukana ahkoissa ja rinkoissa. Ryhmät rakensivat leirit Pielisen rannan tuntumaan ja leirielämä alkoi vähitellen hahmottua: majoitteden rakentamista lumesta ja pressuista, ruuanlaittoa nuotiolla, vedenhakua avannosta, hiihtolenkkejä järven jäällä jne… Kaikki ryhmät kokoontuivat yhteen välillä opetustuokioihin, jossa aiheena oli mm. kalastaminen ja ruuan valmistaminen tulilla. Yksikään viritetty syötti ei kuitenkaan tainnut tuoda madetta tai haukea.. Mutta sen sijaan valmiista lohifileistä valmistui maittavia aterioita tulilla. Pakkanen paukkui -15 asteen tuntumassa ja laski viimeisenä yönä alle ­20 asteeseen. Muutamilla meistä oli viileä yö nukkua. Päivisin tehtävää leirissä oli kuitenkin koko ajan ja sitä piti myös keksiä, jotta pystyi pitämään itsensä lämpimänä. Takaisin Hyvärilään hiihdimme torstaina ja yhteensä hiihtomatkaa tuli taitettua 16 km.



Viimeisenä iltana ryhmät valmistelivat reflektioesityksiä, jotka esitettiin yhteisesti perjantaiaamuna. Kokonaisuudessaan kokemus oli vaiherikas. Aiheet vaihtelivat erätaidoista kylmäolosuhteisiin. Reissusta kuitenkin selvittiin ehjin nahoin ja hymyssä suin, vaikka välillä kaikki vaatteet päälläkin piti liikkua, jotta lämpö pysyi päällä. Tämä oli minulle ensimmäinen talviretki ja opin paljon. Välillä uudessa ja oudossa ryhmässä toimiminen oli haastavaa, mutta yhdessä kaikesta selvittiin. Olisipa ollut pidempi aika tutustua omaan uuteen ryhmään ja hioa vielä yhteistyötaitoja ja luottamusta paremmaksi. Kaikille jäi positiivinen ja hyvä kuva reissusta, etenkin itselleni kokemus oli rikastuttava.

Teksti: Eeva Mäkelä, lehtori, Tornion kampus
            Jessika Antti, opiskelija, Tornion kampus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti