Harjoittelu nyt: numeroita ja kirkastettuja tavoitteita

Johanna Laaja ja Saila Holm pohtivat
harjoittelijan ja ohjaajan roolitusta.

Lukukausi 2012 on tuonut mukanaan uusia tuulia HUMAKin opiskelijoiden työharjoitteluiden arviointikäytäntöihin. Helmikuussa järjestetyssä koulutustilaisuudessa järjestö- ja nuorisotyön kentän työelämän edustus sai tuhdin infopaketin harjoittelun ohjaajien ajankohtaisasioista.

Koulutuspäivän esityslistalla oli yhtäältä perustietoja HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opetuksesta, opintojaksoista ja harjoittelusta. Toisaalta käsiteltiin harjoittelijan ohjaajana toimimista, perehdytystä, opastusta, ohjaamista sekä palautteen antoa ja arviointia. Kolmantena paneuduttiin vielä erikseen loppuvaiheen opintoihin kuuluviin kehittämisprojekteihin ja opinnäytetöiden ohjausprosesseihin.

Tärkeimpänä kohtana esiin nousivat uudet harjoittelun ja kehittämisprojektien arviointikäytännöt: ohjaajan antamalla numerolla on jatkossa entistä enemmän painoarvoa työharjoittelun arviointikriteerinä.

Jatkossa harjoittelun ohjaajalta tullaan pyytämään kirjallisen palautteen lisäksi myös numeerinen arvosana. Lisäksi tällä arvosanalla ja muullakin palautteella on varsin suuri painoarvo opiskelijan harjoitteluopintojaksosta saamaan kokonaisarvosanaan, kertoo lehtori Esa Ylikoski.

 Myös ohjaajien titteleihin on tullut uudistuksia.

Opiskelijoiden loppupuolen opintojen ohjauksessa on kysymys kehittämisprojekteista ja työelämälähtöisistä opinnäytetöistä. Uudessa opinnäytetyöoppaassamme työpaikan yhdyshenkilöä kutsutaan tässä vaiheessa työelämäohjaajaksi.

Oma rooli ojennukseen

Koulutuspäivässä oli mukana lähes parikymmentä osanottajaa erilaisista järjestöistä, organisaatioista ja yrityksistä. Leena Tuuttila verkkonuorisotyön valtakunnallisesta kehittämiskeskus Verkestä kertoo päällimmäisenä mieleen jääneen pohdinnat ohjaajan roolista.

On tärkeää, että organisaatiossa mietitään vahvasti jo ennakkoon, mitä kaikkea sen tulee huomioida harjoittelijaa pestattaessa. Harjoittelun tavoitteet tulee olla jo tässä vaiheessa molemmin puolin kirkkaana mielessä.

Opiskelijanäkökulmaa edustanut yhteisöpedagogiopiskelija Saila Holm painotti tahollaan ennakoinnin merkitystä:

Ohjaamiselle tulee varata riittävästi aikaa. Myös opiskelijan pitäisi hahmottaa ennakkoon omat tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa.

Oivalluksia oppimalla

Saila suorittaa parhaillaan omaa kehittämisprojektiansa Rauhankasvatusinstituutissa. Hän työskentelee kiertävän Anne Frank -näyttelyn kouluttajana ohjaten tulevia nuoria vertaisohjaajia. Vertaisohjaajat opastavat koululuokkia näyttelyn läpi ja tutustuttavat heidät sen teemoihin. Samalla Saila kerää taustamateriaalia ennakkoluuloihin pureutuvaa opetusmateriaalia varten.

Saila jatkaa Rauhankasvatusinstituutissa myös opinnäytteensä kanssa. Hän tekee selvitystyötä globaalikasvatuksen resurssikeskusta varten haastattelemalla globaalikasvatustyötä tekeviä järjestöjä, opettajia, kasvattajia ja nuoriso-ohjaajia. Tähän asti harjoittelu on sujunut sulavasti - niin harjoittelijan kuin ohjaajankin näkökulmasta.

Mukavaa ja todella mielenkiintoista on ollut. Globaalikasvatus rauhankasvatuksen näkökulmasta ei ollut minulle entuudestaan tuttua, joten olen oppinut paljon ammatillisesti ja päässyt tekemään monenlaisia eri juttuja nopeassa tahdissa.

HUMAKista on aina tullut meille aivan loistavia harjoittelijoita. Harjoittelussa sekä opitaan asioita että kasvetaan ammatillisuuteen. Iso oppimiskokemus kysyy asianmukaisia työkaluja niin ohjaajalta kuin ohjattavalta, summaa Johanna Laaja Rauhankasvatusinstituutista.

Lue lisää HUMAKin työharjoittelusta HUMAKin verkosta.

Seuraava harjoittelunohjaajien koulutus järjestetään Jyväskylässä 20.2.2012

• Lue lisää ja ilmoittaudu koulutukseen.

 Teksti ja kuva: Elina Räihä