Nuorten ääni Nicaraguassa

”Menetettyäni vanhempani olin totaalisen eksyksissä.
Asuin kadulla kuin koirat.
Nyt minulla on oma koti, jonka jaan toisen Voz Joven -nuoren kanssa.
Se on pieni asunto huoltoaseman vieressä, mutta se on meidän koti.
Ja minulla on uusi perhe.
Se on tämä talo ja sen yhteisö.”
(Voz Joven -nuori, poika.)

Vietettyäni kevään Espanjassa suorittamassa projektiopintojani, alkoi mielessäni kyteä ajatus toisen haaveeni toteuttamisesta. Kiitos Nurmijärven kampuksen lehtorin Riikka Jalosen kv-suhteiden, pääsin toteuttamaan opinnäytetyöni haluamallani tavalla, ja saavuin Nicaraguan pääkaupunkiin Managuaan sadekauden lopulla lokakuun puolivälissä. Lentokoneesta käsin maa näyttäytyi käsittämättömän vihreänä tropiikkina sademetsineen ja tulivuorineen. Nicaraguassa viettämäni aika muuttanut käsitystäni tuosta luonnon paratiisista, vaikka samalla tajuntaani iskostui kehitysmaan leima, jota tämä Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa kantaa harteillaan. Nicaragua on väkiluvultaan Suomen kokoinen valtio, jonka virallinen kieli on espanja. Englantia taitaa pääasiassa vain korkeammin koulutettu väestö. Maan väestörakenne on päinvastainen Suomeen verrattuna, sillä 35 % väestöstä on 10–24 –vuotiaita.

Suomi tekee edelleen yhtenä harvoista Pohjoismaista kehitysyhteistyötä Nicaraguan kanssa ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Suomella on koko Keski-Amerikan ainoa suurlähetystönsä Managuassa. Suurlähetystö tilasi minulta selvityksen nuorten seksuaali- ja terveyskasvatukseen ja nuorten osallisuuteen keskittyvään projektiin Voz Joven liittyen. Projektin nimi tarkoittaa nuorta ääntä. Projekti laitettiin käyntiin vuonna 2008 yhteistyössä Suomen, Hollannin, UNFPA Nicaraguan (United Nations Populations Fund) ja AMUNIC:n (Nicaraguan kuntaliitto) kanssa. Projektissa, jonka tavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen, osallistava kehitys, tasa-arvon edistäminen, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto, pelkästään Suomen rahoitusosuus on neljä miljoonaa euroa. Projekti päättyy ensi vuonna 2012. Projektin myötä jokaiseen kuntaan perustettiin CaMAJ–nuorisotalo (Casas Municipales Adolescentes y Jovenes). Näillä taloilla nuoret toimivat itsenäisesti työpajojen ja harrasteiden vetäjinä, sekä esimerkiksi seksuaalikasvatuksen vapaaehtoisina kouluttajina.

Pääsin osaksi moniammatillista työryhmää. Työskentelin suurlähetystön erikoisasiantuntijan ohjauksessa yhteistyössä Nicaraguan kunnallisliiton ja YK:n väestörahaston ammattilaisten kanssa. Minut otettiin alusta asti todella hyvin osaksi tiimiä. Olin mukana Voz Joven-projektin seminaareissa ja tapaamisissa viikoittain, joissa nuoret ja aikuiset jakoivat kokemuksiaan ja tietotaitoaan hankkeen sisältöihin liittyen. Kiersin ympäri Nicaraguaa tutustumassa eri kaupunkien nuorisotiloihin ja nuoriin. Samalla näin projektin aikaan saannoksia käytännössä. Työstin näitä kokemuksia havaintopäiväkirjan avulla, joka toimi myös opinnäytetyöni pohjana.

Opinnäytetyössäni tutkin nuorten osallisuutta kolmessa kunnassa: Ciudad Sandinossa, Leónissa ja Estelíssä. Näiden kuntien osalta keskityn niiden nuorisotoiminnan erityispiirteisiin. Ciudad Sandinossa on tehty paljon työtä kaupunkilaisnuorten parissa, kun taas León Nicaraguan toiseksi suurimpana kaupunkina on ottanut huomioon myös maaseudun nuorten osallistamisen. Estelíllä puolestaan on pitkät perinteet Nicaraguassa tehtävästä nuorisotyöstä. Haastattelin näiden kuntien nuoria, nuorisotyöntekijöitä ja valtuutettuja. Tutkimusaineiston keräämisen suoritin kahden kuukauden aikana tehden kenttätyötä Nicaraguassa, jonka jälkeen palasin Suomeen joulukuun puolivälissä viimeistelemään opinnäytetyöni. Pääsin itse osalliseksi tähän aktiivisten nicaragualaisnuorten yhteisöön ja elin konkreettisesti opinnäytetyöprosessini mukana.

Nuorisotyön kentän osaajana voin sanoa, että nuorten osallisuuden tutkiminen maassa, jossa ei tunneta sanaa nuorisotyö tai youth work, on vähintäänkin mielenkiintoista. Voz Joven- projekti on mahdollistanut paljon ja täällä on nähtävissä huikeita tuloksia ja toimintamalleja, joista varmasti voitaisiin saada ideoita myös suomalaisnuorten aktiivisen nuoruuden metodien kehittämiseksi. Nicaragualaiset ovat elämäniloisia ja solidaarisia ihmisiä, joille yhteisöllisyys on vielä yksi elämän peruselementeistä. Vaikka lähes puolet maan kansasta elää köyhyydessä, naisiin kohdistuva väkivalta on yleinen ongelma ja maan presidentti jatkaa vallassa kolmatta kauttaan perustuslain vastaisesti, on Nicaragua mahdollisuuksien maa. Paikalliset jaksavat edelleen uskoa parempaan tulevaisuuteen. ”Meillä on vain ollut huonoa tuuria, mutta toivottavasti tuuli kääntyy vielä joskus” toteaa jokainen perusnica, joka on pettynyt maansa korruptoituneeseen hallitukseen. Presidentti Ortegan jälkeinen sukupolvi on kasvamassa. Ehkä heillä on avainasema tulevaisuuden suunnan muuttamiseksi. Kansalaistoiminnalla sekä tietoisuudella hyvästä elämästä ja demokraattisista oikeuksista nämä aikuistuvat Voz Joven -nuoret pystyisivät vaikuttamaan maansa huomiseen.
Nicaragua - unique... original.

Teksti: Sanna Immonen, HUMAK Joensuun kampus