torstai 23. helmikuuta 2012

Yrittäjyyskokeiluja turvallisessa ympäristössä

Sonja Ahtiainen ja Arvo Peltonen Jyväskylän
opiskelijatiimistä yrittäjyyskysymysten äärellä.
Jyväskylän opiskelijatiimissä tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa ja opitaan yrittäjyyttä.

Opiskelijatiimi on Jyväskylässä, TKI-HUMAK Akselissa toimiva yrittäjyyden ja työelämätaitojen oppimisympäristö. Keskeisenä ajatuksena on ollut pitkäkestoisten harjoitteluiden ja projektikokonaisuuksien toteuttaminen jo opiskeluaikana sekä mahdollistaa opiskelijan kiinnittyminen erilaisiin työelämän yhteisöihin. Yrittäjyyttä opitaan NY –ohjelman kautta, jossa opiskelijat perustavat lukuvuoden ajaksi omat yritykset pienissä ryhmissä, suunnittelevat yrityksilleen tuotteen, sen markkinoinnin ja toteutuksen, myyvät tuotettaan ja kevään lopuksi tekevät vuosiraportit ja lopettavat yrityksen. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus liittyä HUMAKin opiskelijoiden omaan osuuskuntaan esimerkiksi kehittelemään tiimivuoden aikana syntyneitä tuote- ja palveluideoita edelleen.

Yhteisöpedagogiopiskelijat Arvo Peltonen ja Sonja Ahtiainen päättivät hakea 3. opintovuodeksi tiimiin oppimaan yritystoimintaa käytännössä ja hankkimaan kokemusta erilaisista järjestö- ja nuorisoalan toimintaympäristöistä. Syksyn aikana he ovat mm. perustaneet tiimissä tapaamiensa kulttuurituottajaopiskelijoiden kanssa nuorten kulttuurikahvila N-koodin ja tehneet Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluille selvitystyötä keskusta-alueella tehtävän nuorisotyön kehittämiseksi.

Arvon vanhemmat ovat yrittäjiä, joten yrittäjyys on aina kiinnostanut yhtenä vaihtoehtona itsensä työllistämiseen ja ollut luonnollinen osa elämää. Hän päätti hakea tiimiin koska ”Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä ja tehdä samalla oman koulutusalan opintoja oli mahdollisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä.” Sonjaa taas kiinnostivat erityisesti tiimivuoden tarjoamat harjoittelu- ja projektimahdollisuudet, yrittäjyyden lisäksi. ”Useamman harjoittelun teko ja pitkälle aikavälille ajoitetut harjoittelut kuulostivat toimivalta tavalta opiskella.”

Miksi halusitte tehdä suuren osan opinnoistanne harjoitteluina ja työelämäprojekteina? Entä mitkä ovat tärkeimpiä harjoitteluissa ja projekteissa oppimianne asioita?

Arvo:
”Minulle sopiva tapa opiskella on olla niin paljon työelämässä mukana kuin mahdollista. Arvostan ammattilaisia sekä sitä tietopohjaa, jota harjoitteluiden kautta voi hankkia. Kun tämän tiedon yhdistää teoriaan ja tutkimustietoon, jota meille opinnoissa tarjotaan, niin kasaan saa sellaisen paketin mistä itse saa eniten irti. Parasta mitä harjoitteluista on saanut irti on työote, eli tapa, jolla eri työtehtäviin ja niiden konteksteihin käydään käsiksi ja miten niitä toteutetaan. Sitä ei koulunpenkillä opi, paitsi teoriassa.”

Sonja:
”Opin tekemällä paremmin kuin pelkästään teoriaa pänttäämällä. En väheksy teoriaa, mutta itse kokeilemalla ja virheitäkin tekemällä oppii parhaiten. Lisäksi verkostoituminen helpottuu, kun käy harjoitteluissa useissa paikoissa ja tutustuu alan ihmisiin. Tämä helpottaa tulevaisuutta merkittävästi, tietenkin sillä varauksella, että harjoittelu – ja projektipaikoissa ollaan oltu tyytyväisiä työpanokseen.”

Tiimivuoden aikana molemmille on kertynyt rutkasti kokemusta järjestö- ja nuorisotyön eri toimintaympäristöistä: Yritystoiminnan ja nuorisopalveluille tehtävän harjoittelun lisäksi Arvo kehittää Preventiimi-verkoston tuella ehkäisevää päihdetyötä Music Against Drugs ry:llä, Sonja taas on juuri aloittanut harjoittelun Perhehoitoliitolla.

Mitä vinkkejä antaisitte työnantajalle, joka tarjoaa harjoittelupaikkaa opiskelijalle?

"Anna meidän itse kokeilla, miten asiat hoidetaan, kahvia osaamme keittää jo ennestään ja kopiokoneen käyttö luonnistuu. Tarjoa haasteita, niin ette tule pettymään!", Sonja painottaa.

"Kannattaa huomioida, missä vaiheessa opintoja paikkaa hakeva opiskelija on ja hyödyntää hänen osaamistaan mahdollisimman paljon hänen kykyjensä ja kertyneen kokemuksen mukaan. Meille voi antaa vaativia tehtäviä, vastuuta ja ehkä suureltakin kuulostavia tavoitteita. Kyllä meiltä ahkeruutta ja kunnianhimoa löytyy, käyttäkää sitä!", summaa Arvo.

Teksti ja kuva: Tero Lämsä

2 kommenttia:

  1. tarja.tuominen@ek.fi23. helmikuuta 2012 klo 10.27

    Moi, yritystoiminnan oppiminen yhteistyössä työelämän kanssa on erittäin tärkeää. Olisin kiinnostunut tietämään mm. mitkä yritykset ovat mukana? Miten yrityksiä saatte mukaan? Onko yrityksiä, jotka tulevat tarjoamaan ideoita ja mahdollisuuksia opiskelijoille tehdä yrityksen ja oppilaiden kanssa jotain yhdessä, niin että oppilas hyötyy ja yritys hyötyy yhteistyöstä?

    Terveisin Tarja Tuominen EK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä kysymyksistä, Tarja.

      HUMAKin Opiskelijatiimissä yrittäjyyden oppimisen pohjana on opiskelijoiden oma yritystoiminta, jota he harjoittavat käytännössä joko yhden lukuvuoden ajaksi perustettavan NY-harjoitusyrityksen (www.nuoriyrittajyys.fi) tai opiskelijoiden itse perustaman Osuuskunta Luovatronin (http://fi-fi.facebook.com/luovatron) kautta. Suuri osa yhteistyöstä yritysten kanssa tapahtuu siis normaalin asiakassuhteen kautta: Yritys ostaa tuotteita tai palvelua opiskelijoilta.

      NY-yritystoiminnassa opiskelijat hankkivat itse omalle yritykselleen sopivan neuvonantajan, jonka tehtävänä on kommentoida opiskelijoiden yritysideaa ja tukea heitä omalla asiantuntemuksellaan. Meidän kokemuksemme mukaan yrittäjät lähtevät mukaan tällaiseen toimintaan mielellään, kun opiskelijat itse lähestyvät heitä asiassa. Keski-Suomen yrittäjien nuorten yrittäjien työryhmän kautta olemme myös saaneet hyvin tietoa oppilaitosyhteistyöstä kiinnostuneista yrityksistä. Toki myös lehtoreiden omilla verkostoilla alueen työelämään on merkitystä, mutta suuri osa yrityksistä lähtee mukaan opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja aloitteiden kautta.

      Hyvä käytännön esimerkki yritykseltä tulleen aloitteen kautta käynnistyneestä yhteistyöstä on HUMAKin opiskelijoiden osuuskunta Luovatronin ja Humap Oy:n yhteistyö, sisäisen viestinnän ja projektihallinnon HIP-verkkotyökalun kehittämisessä. Luovatron on esimerkki tulevaisuuden verkostoituneesta liiketoiminnasta, johon perinteiset tietojärjestelmät eivät sovellu. Humapille yhteistyössä oli tärkeää saada innovatiivisia ja innokkaita nuoria käyttämään järjestelmää ja tuomaan mukaan oma näkemyksensä. Humap halusi myös olla tukemassa luovien alojen opiskelua.

      Järjestö- ja nuorisoalalla sekä kulttuurialalla myös kaupunki, kunnat ja järjestöt ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita niin opiskelijoiden harjoittelupaikkoina kuin opiskelijayritysten asiakkaina ja yhteistyötahoina.

      Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!

      Terveisin,

      Tero Lämsä
      valmentaja-lehtori
      TKI-HUMAK Akseli

      Lisätietoa opiskelijatiimi -oppimisympäristöstä löydät myös HUMAKin nettisivuilta:
      http://www.humak.fi/opiskelu/opiskelu-humakissa/opiskelijatiimi

      Poista